heips.

Viidakkoseikkailustakin on kulunut jo melkei viikko, ja me olemme vaihtaneet sijaintiamme bañoksen kautta riobambaan. Taalla Riobambassa olemme vain taman yon ja aamulla otamme junan eteenpain. Junan katolle paasee istumaan. mainiota. Eli taalla olemme vain yon yli, saavuimme puolenpaivan aikaan.

Bañosissa olimme sunnuntaista tahan aamun. Maanantaina taisimme vain ollotella ja nautiskella ei minkaan tekemisesta. Allekirjoittaneella tekemattomyys alkoi kuitenkin riittaa, joten sain ullan houkuteltua suostumaan vuokraamaan pyorat jo tiistaina! vaikka suunnitelmahan oli vain ollotella koko viikko. Elikka tiistaiaamuna intoa puhkuen vuokrapyorille iskimme tielle. Maaranpaanamme oli n. 20 km paassa oleva vesiputous. Reitti oli helppo, oikein turisteja varten raataloity, alamakea paljon,hienoja maisemia ja aktiviteettaja on matkan varrella tarjolla. Reittikulki siis melkein koko ajan alaspain, rotkon/kanjonin reunalla. Valilla itsekin havahtui siirtymaan tielta keskemalle, kun tajusi ajavansa ihan tien ja kanjonin reunalla, ja etta oikeasti pudotus onkin alaspain enemman kuin tarpeeksi. Ja niin, koska "alhaalle" oli niin pitka matka monet turistivetonaulat liittyivat juuri pudotukseen. Ylitimme kanjoniin kiikkeralle kopperilla, joka kulki vaijeria pitkin toiselle puolen..Koppi oli kiikkera, ja mina( riina ) en ainakaan taysin osannut rentoutua ja nauttia maisemasta. Puolen kilometrin paassa alhaalla virtaava joki kivikkoineen ei houkutellut paljon katselemaan kun tiesi seisovansa rautakorissa, jota ei varmaan mitkaan eu saannokset takaa turvalliseksi. eli kun kanjonin toiselta puolen samaa reittia selvisimme takaisin, vannoin, etta toiste en sita tee. Ja enka toiste sita tehnyt,vaikka ulla kuinka yritti inttaa haluavansa ottaa rotkokuvia jokaisella seuraavalla vastaavalla viritelmalla.

rotkon ylityksen jalkeen, paadyimmekin siis hyppaamaan sillalta rotkoon.Kayteen kiedottuna tietysti. huih. Olimme ajatelleet ainakin kayda katsomassa milta homma vaikuttaa, mutta en itsekaan oikeasti uskonut, etta teemme sen oikeasti. Mina sain kunnian suorittaa sillalta loikkaamisen ensimmaisena meista. en edes kerennyt pelata sita etukateen, koska kun kysyin hypyn hintaa, niin minulle oltiin heti samassa jo pukemassa valjaita. takuu varma myyntikikka. ei siina vaiheessa enaa voi peraantya. Pelkotilat iskivatkin sitten siina kaiteella seistessa, kun vilkaisia alas. mutta hyppasin ja se oli hauskaa. Ullakin suoritukseni jalkeen kaiketi ryhmapaineen saattelamana meni ja tipahti alas. tipahti, koska ulla tapansa mukaan teki hyppaaamisen omalla tavallaan, ja lipesi kaiteelta. nayttaa videolta hurjalta, mutta mitaan ei kaynyt.onneksi. (videon lisaamme, kun meilla on materiaali mukana nettiin mennessamme! )

Maaranpaahan vesiputoukselle paastyamme olimmekin jo kokeneet jannitysta yhdelle paivalle tarpeeksi, mutta paivan kohokohta odottikin vasta siella, kun paasimme uimaan vesiputouksen alla. ( pyoranvuokraaja vihjasi meita ottamaan uikkarit mukaan) Siella me kaksi suomalaista leikimme viidakon lapsia ja nautiskelimmekin viileasta juoksevasta vedesta ja kosteasta ilmasta! eika havainotemme mukaan paikalle loytaneet muut. saimmekin nauttia vesiparatiisistamme ihan rauhassa. Tosin veden virkistava vaikutus katosi matkalla takaisin tielle ja pyorille, silla vesiputous sijaitsi alhaalla rotkossa, ja ylospain on tuntnetusti raskaampi menna kuin alaspain. Takaisin kaupunkiin otimmekin siis kyydin auton lavalla , jonne sais myos pyoratkin katevasti.

keskiviikon. eilisen siis.vietimmekin vahemman aktiivisina. aktiivipaiva pyorineen ja hyppyineen olisi tehnyt varmaan yksin olemme raukeiksi, mutta me illalla innostuimme viela tutustumaan paikalliseen punaviinin ja rommipulloon. joten eilisen pyhitimme televisiolle ja kylpylan terapia-altaissa kellumiselle. mukava paiva eilinenkin. tosin eilista paivaa meita molempia vaivasi pienoinen lihasjakkyis ylavartalossa, liekko syyna pyoraily vai narun varaan retkahtamin vapaan pudotuksen jalkeen. lahihoitajaaidit voivat nyt vastata ja huolestua ? mutta tanaan niskamme ja hartiamme eivat ole jumissa, joten luulemme kaiken olevan kunnossa.

tanaan sataa vetta, joten vietamme aikaa netissa.yllatys. hostellissa olisi kylla televisiokin.

odotamme innolla jo huomista, ja sita, mita se tuo tullessaan. teimme viimehetken muutoksia suunnitelmiimme. olimme jo maksaneet ja varanneet taalta hotellin kahdeksi yoksi, mutta eras toinen reissari kehotti meita jatkamaan matkaa junan jalkeen jonnekin toiseen kaupunkiin ( en muista minne. ) eika palaamaan kuten mietimme ja jo suunnittelimme. Ja kun ulla sai ongelmitta hostellivirkailijan palauttamaan meille rahat toiselta yolta, jatkamme matkaa sinne, minka nimea en muista, mutta on kuulema maan kauneimpia kaupunkeja.

noin.ehka minun osaltani baños on nyt kuitattu ja kasitelty. hyvin voimme. kavimme juuri syomassa paikallisessa kasvisravintolassa paivanlounaan, ja sain jo bussissa haaveilemani valmiin aterian keittoineen ja riiseineen. ehka totuimme liian hyvaan quitossa taysihoidossa asuessamme. tosin ullan kanssa mieltymykset ruuan suhteen on menneet yksiin, joten sulassa sovussa olemme hostellin keittion jakaneet. ainut ongelma keittiossa oli kaasuliesi. se oli ongelmallinen sytyttaa ja aiheutti muutaman palovamman. yksi pannulappukin saatiin liekitettya.

mutta nyt team haukka kuittaa.

riina