Profile
Blog
Photos
Videos
Do dii!
Nyt tulee sitten kamalasti tekstia. Ottakaa hyva istuma-asento, hakekaa kuppi kahvia ja pari pullaa. Riinan ja Ullan viidakkoseikkailujorinat alkaa:
Sunnuntai iltana yhdeksan aikaan alkoi bussi matka kohti El Cocaa. Tavattiin opettajat Manuel ja Zaira seka hollantilaisen Lindan bussiasemalla ja valmistauduttiin 8 tunnin reissua varten. Bussi oli onneksi mukava ja istuimet sai miltei makuuasentoon. Kuuden aikaan oltiin sitten perilla ja mentiin syomaan aamiainen yhdessa hotellissa. Joskus kymmenen aikaan matka jatkui sitten veneella Napo-jokea pitkin kohti viidakkomajaamme! Tuli sellainen 'olenko mina nyt ihan tajunnut missa mie olen, mita mie olen tekemassa ja miten kaukana SUomi on ja ja ja ja ja...' fiilis.
Perille paastyamme Yarina Lodgeen huomasimme majapaikan olevan aika luksus. Iso ravintolarakennus, jossa soimme kaikki ateriamme, sitten pienia keltaisia viidakkomajoja. Mie ja Riina majoittauduttiin rumempaan rivitalo-tyyppiseen rakennukseen. Oma huone oli kiva vaikka ensimmaiset minuutit oltiin niin vainoharhaisia kaikista otoikoista, hamahakeista ja kaarmeista. Kun ekan kerran astuttiin omaan huoneeseemme niin oppaan jalkaan hyppasi tarantella ja tytot kiljui! oPPAAT vaitti ettei ne mitaan tee, ei ne ole myrkyllisia ja ei ne pure kuin jos niita hairikoi. Vahan ajan paasta samainen tarantella haluaa sisaan huoneeseemme! Riina alkaa kiljua, Ulla liittyy kuoroon ja paiskaa oven kiinni. Opettajat on ihan ihmeissaan suomalaisten tyttojen kayttaytymista, varsinkin kun huoneesta alkaa kuulua hirvea naurunremakka! Naihin otokoihin on totuttava!!!!
Mentiin siita sitten syomaan ja sen jalkeen alkoi ekat oppitunnit. Jalkimmaiset 2h oppitunneista paatettiin viettaa joella meloen kanootilla ja yrittaen puhua espanjaa. Ihanaa retki! Paljon elainten aania, isoja perhosia, lintuja... *huokaus* Riinakin paasi melomaan ja ohjaili kanoottia taitavasti!
Tiistaina huomattiin, ettei suomen kieli suju. Sekaan tulee englantia ja espanjaa.
Eka yo viidakossa meni miten meni. Nukahtaminen ei ollut vaikeaa huonosti nukutun bussimatkan takia MUTTA viidakon yoaanet vaati totuttelemista. Ulla herasi kolmen-neljan valilla ja pyori sangylla parisen tuntia pystymatta nukahtamaan... Moskiittoverkkoa oli laitettu huollisesti menemaan patjan alle, ettei sankyyn paase mitaan ormiaisia. Mutta kun vainoharhat iskee peliin niin Ulla ei nuku. Kun vihdon paasin viela (jo paivan valjettua) nukkumaan niin heratyskello pirhataa soimaan! Aamiainen kello 6.30!
Aamiaisen jalkeen 4 tuntia espanjaa Manuelin johdolla. Manuel on tosi kiva vaikkakin kertoo huonoja vitseja ja on hulluna lintuihin. "Katso Ulla, tuolla on Tucan! Naetko, tuolla, tuolla! Tiedatko kenen linnun laulua tama on??...." :D
12 maissa ruokaltiin taasen ja sen jalkeen oli pari tuntia vapaata-aikaa laksyille ja chillailluun.. Kolmen aikaan lahdettiin oppaidemme Marcian ja Danielin kanssa mehtaan laguunille. Paljon varikkaita lintuja, ihme ottiaisia ja isoja jyrsijoita (koiran kokosia) ja lampareella on myos Caimareita (krootiilin sukulaisia) mutta talla kertaa ne oli kaikki piilossa.
L odgen lahella on pari hakkia, jossa on apinoita. Nama apinat odottavat vapautumistaan. Ne on pelastettu myyntitoreilta ja nyt niita totutetaan takaisin villiin luontoon. Woolley monkey erityisesti vei Ullan sydamen! Se tarttui katoseen kiinni. Mutta myos chichico apina oli lutunen. Spidermonkey oli arka, eika tykannyt vierailijoista. Se oli kuulema jo kertaalle vapautettu mutta se oli tappanut pari muuta apinaa ja tullut takaisin. Olisi kiva tehda vapaaehtoistoita apinoiden parissa. Onnistuisikohan se? Nahtiin myos Walkin leaf otokka joka on ihan vanhan puunlehden nakoinen olio!
Do dii! Keskiviikko! Ullakin sai nukuttua, kun Riina paasti viereen. Ruuat oli mahtavia! joka paiva syotiin jotain uutta hedelmaa/vihannesta. Nimista ei hajuakaan mutta maultaa hyvia! Oppitunnit meni taas espanjan koukeroista opiskellen ja mikas siina. kolmelta lahdettiin taas retkelle! Daniel oli meidan meloja (Lodgelta piti ottaa kanootti) ja surkea siina. :D Han oli vasta harjoittelia ja kuulemma meloi ekoja kertojaan. Muta paastiin maaranpaahan. Kierreltiin viidakossa ja paikallinen oppaamme Marcia kertoi erilaisten kasvien ja puiden kayttotarkoituksista parannukseen. Syotiin sitruunapuun muurahaisia, jotka maistui ihan sitruunalle! Paastiin myos leikkimaan tarzania ihka oikella liaanilla. Se oli jannaa! Loppumatkalla pysahdyttiin Lohikaarmepuun luokse, minka mahla on samanvarista ja samanlaista kuin veri. Tata mahlaa alkuperiaskansat kayttavat haavoihin ja otokan puremiin. Sita kun hieroi itikan pureman paalle niin se muuttui variltaan ihan perusvoiteen variseksi. Viidakossa oli aika kuuma! Ikuna en ole hikoillut niin!
Illalisen jalkeen mentiin uudemman kerran mehtaan talla kertaa yoaikaan! Nahtiin taskulampun valossa yon otoikoita, sammakoita, kaarme ja papukaija. Jannaa... Caimareita ei nahty vielakaan..
Torstaina paatettiin pitaa oppitunnti lintutornissa! Ja sitten Riina vihdoin pongasi Caimarin! 3-4 pituisen vedessa. Onneksi oltiin turvalliseti lintutornissa.. :) Nahtiin myos paljon lintuja, kilpikonnia ja lisaa otokoita. Tehtiin siita sitten viela retki Napo joen suuntaan. Tavattiin nuori columbialainen poika, joka rakenteli venetta. Han tarjoutui hakemaan meille puusta outoja palkomaisia hedelmia. Ne olivat ihan hyvia vaikkakin miun mielesta sen rakenne oli aika kummallinen. Oltaisiin haluttu maistella paarynan kaltaistakin hedelmaa. Manuelin potkaisessa puuta (jotta kypasat hedelmat tippusi) puusta hyokkasikin ampiasiparvi. Eiku juoksuun! :D Manuelia kerkesi yksi pistaa paahan mutta ei mittaan hattaa. Yksi ampiasien pisto kuulemma on vaan hyvaksi.. Miekin paasin kokeilemaan melonta sen jalkeen. Ei se ole kovin helppoa mutta omasta mielestani suoriuduin aika hyvin :D Takasiin lodgelle paastyamme opiskeltiin vahan lisaa syotiin ja chillailtiin. Kolmelta oli taas uusi reissu talla kertaa kohti 28m korkuista tornia, jossa paasi miltei kaikkien puiden ylapuolelle ihmetttelemaan Amazonin suuruutta. Tama torni oli rakennettu ison ISON puun ymparille. Yolla kaytiin viela Caiman jahdilla mutta ei nahty mitaan. Oppaamme oli pahoillaan ja syytti itseaan.. Luonto oli kuulemma jostain syysta vihainen hanelle. Mutta eihan se hanen syy ole. Mutta onneksi oltiin nahty Caiman jo aamulla.
Perjantai eli viimeinen paiva viidakossa. Aamupalan jalkeen mentiin kalalle. Ullaa ja Riinaa ei oikein napannut tama hyvikseen turisteja varten suunniteltu kalastelu. Sehan on elainraakkaysta! Jos ne kalat olisi syoty sen jalkeen niin mikas siina mutta vain kalastaminen kalastamisen takia. dunno.
Siita sitten mentiin viidakkokeittioon jossa oppaamme Marcia teki perinteista Chichua heimon ruokaa. Keitettya banaanin tyyppista vihannesta, valkoista perunan kaltaista juttua. Kalaa bambulehden sisalla ja avotulella seka isoja valkosia matoja! (Alhaalla linkki, niin naette sen). Marcia tappoi madon, poisti jonkun ihme jutun sen sisalta ja laittoi grillitikkuun. Ulla uskaltautui maistamaan, eika se pahaa ollut. Ajatus madon syomisetsa vaan ei ollut mukava. :D
Sen jalkeen mentiin takaisin Lodgellle viela lounaalle, jonka jalkeen tavarat oli pakattava ja kotimatka alkoi. Pysahdyimme viela alkuperaisasukkaan kodille. Ja paasimme katsomaan miten he elavat.
Nyt Ullalla loppuu mielenkiinto kirjoittaa.. Riina jatkaa tasta kun kerkiaa.. huh!
HIP! tASSA VIELA SE LINKKI:
( http://lh6.ggpht.com/_x0fDseSAvd8/SGJBUUImmzI/AAAAAAAAEMQ/ajfDmqkmeyc/P1220638.JPG )
- comments