Hello taas kaikki tutut ja tuntemattomat!

Jo se aika rientää vauhdilla. Vimosista runoiluista ois aikaa näillä näppäimin sellaset reilu kuukaus. Aktiviteettia on piisannu siihen malliin että hyvä jos on kerenny pysyä aloillaan ees hetken. Mutta eiköhän mennä mitä pikimmiten asiaan!

Päätettiin lähteä helmikuun alkupuolella muiden suomalaisten vaihto-opiskelijoiden kanssa rentoutumaan Indonesian puolella sijaitsevalle Bintan-saarelle. Saatiin sen verran hyvä tarjous paremman luoka hotlasta - oisko ollu peräti neljän tähden - et ois ollu melkeen sulaa hulluutta olla käyttämättä tilaisuutta hyväks. Hotellin nimi oli Nirwana Resort Hotel ja se sijaitsi saaren luoteisosassa. Yölle tuli hintaa reilu 30euroa aamupaloineen!

Singaporen satamasta lähti matkaan iso Smirnoff-pullo ja vieläpä verovapaasti (noin puolet normi maahinnoista). Kyl sitä tunsi olevansa lapsi karkkikaupas ku astu - vaikkakin pieneen ja vaatimattomaan - taxfree puotiin.;-) Ainut juttu mikä kismitti ni oli 25USD viisumi Indonesiaan joten kauheen montaa viikonloppureissua ei viitti heittää. Single viisumilla maassa saa olla tosiaan kerralla sen 30vrk ja sen sai hommattua Indoihin saavuttua satamasta. Lauttamatka Singaporesta Bintanille kesti noin 50minuuttia. Bintanin puolella satamassa alko haiskahtaa jonkun sortin turistiloma, ku jengi oli meit vastas ja meidät ohjattiin hotellin omaan bussiin. Hotelli oli tosiaan melkonen mausoleumi hulppeine uima-altaineen, mikä oli pirun hyvä juttu, koska hotellin rantaan huuhtoutu paljon roskaa joten siinä ei tehny mieli kauheesti levyttää puhumattakaan uimisesta. Hotellin asiakaskunta koostui lähinnä yllättäen perheistä ja vanhemmista pariskunnista. Huomas kyl et jonku sortin perhemestasta oli kyse ku aktiviteettia oli tarjolla siihen malliin aina pienoiseläintarhasta, splättikseen ja norsusirkukseen. Omat aktiviteetit rajottu lähinnä biljardiin, keikyn särpimiseen ja levyttämiseen. Mulla oli myös skeba mukana reissus joten pienoset rantajamitkin pistettiin pystyyn perjantai yönä. Lauantai iltana intouduttiin lähtemään sit läheiseen discoon. Se meni vaa kiinni harmillisesti jo kahen maissa joten ilta tuntui jäävän hieman kesken.. Jengi tuntu olevan muutenkin niin koomassa bileiden jälkeen että suurin osa oli valmiita nukkumaan joten me viimeisetkin soturit passattiin. Unisaldo edelliseltä yöltä oli noin 5 tuntia joten ilmastoitu hotellihuone oli toisaalta houkutteleva vaihtoehto. Pyörittiin tosiaan koko viikonloppu hotellin alueella ja koska turistimestas oltiin oli hinnatkin myös sen mukaset. Olustakin sai vaan baareista ja yökerhosta. Hostlan kaupasta ei tainnu irrota mitään alkoholijuomia ymmärrettävästä syystä. Viikonloppuloma Bintanille oli kaiken kaikkiaan rentouttava!

Ensimmäinen mahdollisuus pitempään matkailuun tarjoutu "syventymisviikolla" (15.-21.2), joka alko kiinalaisesta uudestavuodesta. Päätin lähteä kolmen intialaisen kaverin kanssa Malesiaan ja tarkoituksena oli myös törmätä suomalaisiin vaihtarikavereihini viikon aikana. Suunnitelma oli mennä Kuala Lumpurin kautta Langkawille, mutta jo matkan alkuvaihees tuli hieman kapuloita rattaisiin.. Bussi starttasi Singaporesta kohti Kuala Lumpuria8:30. Parilla kaverilla oli synttärikekkerit yhessä puistossa edellisenä iltana ja pakkailutkin jäi yöks joten unta oli mittarissa ennen matkaa rapiat kaks tuntia x) Triplaherätyskello sekä kavereiden viestit ja puhelut varmisti et pääsin riittävän ajoissa kuitenkin ylös. Kylmä hiki otsalla ja rinkka selässä olin valmiina ottamaan ensi askeleeni kohti Malesiaa!

Porukka oli jaettu kahteen eri bussiin, koska hankittiin liput eri aikaan. Bussimatka meni lepposasti. Suurimman osan matkasta makasin kuitenkin tajuttomana kuola poskella joten ei mikään ihme.. ;-) Eräällä taukopaikalla pyysin erästä paikallista naista ottamaan kuvan musta ja Rishabhista. Mamma pyöritteli hetken kameraa ihmeissään ja alko ottaa kuvaa näyttö meihin päin.. No pienen opastuksen jälkeen saatiin jo jonkunlainen kuva meistä vaikkakaan kaikki raajat ei mahtunu vieläkään kuvaan. J

KL:in saavuttuamme toiset oli jo perille. Ne oli hommannu meille jo liputkin yöbussiin kohti Kuala Perlistä, josta jatkettas sit lautalla Langkawille. Meil oli useampi tunti aikaa ennen bussin lähtöa joten kelattiin et käydään tutustumassa hieman paikallisiin nähtävyyksiin. Päädyttiin sit Menara Kuala Lumpur tornille (kutsutaan myös KL Toweriks), jota mainostettiin maailman 4. korkeimpana tornina. Liekö sellasta kannattas ees mainostaa! Otettiin sellaset kunnon turistipaketit apinasafareineen kaikkineen sit, ku yksittäisiä lippuja torniin ei saanu lainkaan.. Lippu makso jonku 8e ja siihen kuulu tosiaan käynti tornissa, formulasimulaattori, käynti pienes "eläintarhas" ja joko poniratsastus tai vankkurikyyti. J Näkymät 273m oli tosiaan pirun komiat! Huomas kyl miten kaupungin yllä leiju aikas paksu smoggikerros. Kuulin kyl myöhemmin, et KLs ois paljon maakaasul toimivia takseja ja busseja, mut kyl sielt kunnon vanhaa bensaruoskaakin tuntu löytyvän ja katalysaattoreist ollu varmaan tietoakaan..

Lähdettyämme Menara Towerilta päädyttiin sit syömään ehkä KLn kuuluisimpien maamerkkien eli Petronas Twin Towersien juurelle. Jylhinä kaks teräksistä jättiläistä kohos maanpinnasta kohti taivasta. Varsinkin ilta aikaan rakennus oli hulppean näkönen. Suosittelen! Ravittuamme itsemme ja pakolliset kuvat napattuamma lähettiin kohti bussiasemaa. Bussin oli tarkotus lähteä klo 22. Koska kiinalainen uusvuos oli ovella asema oli tupaten täynnä jengiä. Eri bussifirmojen sisäänheittäjät kailotti radiopuhelimiinsa ja myyjät huuteli kioskeistaan ihmisten yrittäessä epätoivosesti tarpoa eteenpäin tungoksessa. Saatiin viime hetkellä tieto, et meidän bussin laituri oli vaihtunu. Onneks oltiin mestoil hyvis ajoin ni kerettiin suorittaa pikataival toiselle laiturille, joita kumminkin oli kaikenkaikkiaan about 30. Noh siitä se ilo sitten irtoskin! Bussi toisensa jälkeen lipu meidän edestä, mutta meidän bussia ei näkyny eikä kuulunu.. tunti, kaks, kolme seisottiin kellarissa pakokaasujen ja infernaalisen kuumuuden keskellä tiedustellen epätoivosena jokaiselta bussikuskilta, ettei juuri se bussi olis menos Kuala Perlikseen. Laiturilla oli tosiaan muitakin epätoivosena. Valtava väsymys harteilla sekä huono ilma sai voimaan jo huonosti. Bussiyhtiö tuli kirottua muutamaan otteeseen alimpaan helvettiin. Jossain vaihees yötä meille sanottiin et pari bussia pitäs lähteä aseman ulkopuolelta kadun varrelta. Odoteltiin niitä yhen tunnin verran ja jätkät lähti jo kyselee lähialueelta yösijaa, jos kävis niin ettei koko busseja näkys. Saatiin pieni hiki viel pintaan ku jamppoja ei näkyny missään ja bussit pärähti paikalla joten jouduin lähtee juoksujalkaa ettimään jätkiä. Hetken jo kelasin et nyt jäätiin bussist neljän tunnin odotuksen jälkeen. Toinen busseista oli menossa jopa oikeaan osoitteeseen. Hetken ajaksi jo huokasin helpotuksesta ja luulin et vihdoin pääsee nukkumaan.. mutta ei! Meidän yhtiön liput ei kelvannu kyseiseen bussiin. Mikä vitutuksen multihuipentuma! Kaikkensa antaneena jäätiin ilman bussia.

Löydettiin onneks suht kivuttomasti kohtuu hintanen majotus. Kello oli jo siinä vaiheessa kolmen pintaan. Suihkun jälkeen uni maistui. Sovittiin vaa et lähetään heti aamusta kinuamaan rahamme takas ja hommataan uudet liput. Intialaiset heitti ilmoille, et ne ei haluis välttämättä lähteä enää Langkawille, koska bussissa menee äkkiä 7-8tuntia + tunti lautal viel kylkeen. Niil oli tarkotus mennä takas Singaporeen kuitenkin jo parin päivän päästä. Ite siinä arvoin kans hetken, mutta päätin lähteä intiaanien kaa sit Pangkor nimiselle saarelle, joka oli noin 5h tunnin päässä Klsta.

Saavuttiin Pangkorille sunnuntai illalla joskus kuuden maissa. Varasin ittelleni samalla jo bussin Kuala Perlikseen päin keskiviikko aamuks. Kaikki majotusmestat tuntu olevan täynnä, koska ajankohta oli taas mikä oli. Mestat löyty kuitenkin vaikkakin hieman sivummalta pääranta Pasir Bogakista. Käytiin illasta vielä syömässä meren eläviä, koska kun saarella kerran ollaan ni pitäis olla ainakin tuoretta. Ruokailun jälkeen päädyttiin rannalle nauttimaan muutama kes**** terä laulun säestämänä. Hotellille päästyämme päätettiin mennä viel vilvottavalle uinnille (joka oli aikas kaukana vilvottavasta.. altaan vesi oli päivän jäljiltä varmaan 30 asteista). Heti seuraavana aamusta päätettiin lähteä vuokraamaan joku kulkupeli, et pääsis liikkumaan vähän kätevämmin eikä aina tarvis turvautua takseihin jotka oli suhteessa aika kalliita. Pienosen käden väännön jälkeen paikallisten kaa päädyttiin jälkimmäiseen. Ku saatiin kiesi alle oli aika ettiä uus asumus. Iltapäiväst päätettiin lähteä harrastamaan hieman vesiaktiviteetteja. Vuokrattiinkin kanootit ja melottiin läheiselle saarelle, joka oli käsittääkseni muuten asumaton. Wow! ;-) Ohiajavat pikaveneet muistutti kuitenkin, et oltiin lähellä asutusta. Palattuamme maihin ja syötyämme päätettiin lähteä vielä pienoiselle snorklausretkellä, joka kuulosti alkuun todella lupaavalta! Pääranta oli täynnä samankaltaisia yrittäjiä. Hinnat ei kauheesti poikenneet toisistaan joten oli aikas sama mistä retket ja välineet vuokras. Mut tosiaan tsekattuamme snorklauskamat kuntoon ja laitettuamma pelastusliivit niskaan, meidät kiidätettiin noin puolen kilometrin päässä olevalle saarelle. Vasta pari sataa metriä ajettuamme nähtiin, et saaren poukamassa oli varmaan yhen 100 henkeä snorklaamassa. Paikka oli tosiaan tupaten täynnä jengiä joten hyvä jos sekaan mahtu.. L Kaiken lisäks vesi oli melkosen sakeeta sattuneesta syystä. Näin sentään muutaman ison kalaparven. Paluumatkal oltas voitu jäädä samaisen saaren toisella puolella olevalle uimarannalle, mut päätettiin palata rantsuun. Illalla päädyttiin syömään sen nimiseen mestaan ku Daddy's cafe, joka sijaitsi hieman sivummalla päärannasta. Tuolit ja pöydät oli lähellä rantaa ja paikka vaikutti muutenkin hieman fiinimmältä. Ruo'at oli pirun hyviä, mut kuitenkin ihan kohtuuhintasia. Ainut mikä herätti huomiota oli rannalla juoksentelevat lapset (sekä eräs naishenkilö). Ihmeteltiin hetken aikaa miks nää ihmiset juoksentelee ympäri ihan päättömänä, mut sit selvis, et ne jahtas todennäkösesti rapuja, jotka oli hautautunu hiekkaan ja jotka putkahti sielt sillon tällön ylös. Varsinkin nuorempi naishenkilö jahtaamassa rapuja yksinään aiheutti tiettyä hilpeyttä. Ensiks kyl kävi mieles et nyt on muutama ruuvi pudonnu tältä mammalta. Sen verran veikeeltä se touhu näytti. J Tunnelmallisen hilpeän illallisen jälkeen päädyttiin läheiselle rannalla kattelemaan tähtiä. Niit tuntuu olevan kyl uskomattoman paljon enemmän verrattuna pohjosen pallonpuoliskon tähtitaivaaseen. Näkymä oli kerrassaan lumoava!

Seuraavana päivänä intiaaniystäväni lähtivät takaisin Singaporeen. Itellä oli lippu ostettuna vasta seuraavalle päivälle joten jäin saarelle vielä yheks yöks. Löysin halvimman ilmastoidun majapaikan Seagull Beach Resortista, joka sijaitsee myös päärannan tuntumassa. Kyseinen päivä meni lähinnä rannalla kölliessä, mut illalla kävi mielenkiintonen juttu. Olin naputtamassa facebookkiin viestiä hotellin respassa, ku viereen pamahtaa mieshenkilö. Kaveri avaa sit keskustelun englanniks ja vaihdetaan siin muutama sana. Hetken päästä huomaan sivusilmäl et kaveri surffaa nordean sivuil. Kelasin aluks et ruottalainenhan sen täytyy olla, mut tarkemmin katottuani huomasin et prkl ihan selvää suomen kieltähän siinä näytössä paistaa. No avaanpa sanaisen arkkuni ja kaveri kattoo hetken ihmeissään et no johan ny! Keskellä jotain viidakkoa törmää suomalaiseen. Aikas hauska sattuma! No siitähän päätettiin lähteä sit yhdessä syömään jo hyväks mestaks osottautuneeseen Daddy's cafeeseen. Syväluotaavien keskustelujen ja muutaman oluttörpön jälkeen vaihdettiin vielä yhteystietoja, sillä kaveri oli lentämässä Singaporesta takaisin suomeen päin joten jonkun sortin pussikalja kierros pistettiin hautumaan.

Seuraavana aamuna heräsin ennen kellon soittoa kun minareetista alko kuulua helveteenmoonen joikha. Eikä siinä vielä kaikki! Pihalla oli useampi kukko tukemassa melukeskitystä joten herätys oli täydellinen. x) Raavittuani kamat kasaan läksin taksille päin. Paikalliset rahat oli vähissä joten pyysin kuskia ajamaan maatin kautta. No siinähän kävi sit sillä vissiin et kaikki saaren kolme automaattia oli nostettu tyhjäks kiinalaisen uuden vuoden aikaan. Annoin kuskille loput hiluni paikallista rahaa ja päälle singaporen dollareita. Hetken ukko pyöritteli päätään, mut eipä sillä paljon muita vaihtoehtoja ollu.. Kerkesin kuitenkin hyvin lauttaan ja matka kohti Langkawia alko vihdoinkin - kylläkin neljä päivää myöhässä suunnitellusta! Pangkor oli mukavan pieni saari, jossa tuntu olevan paljon turisteja muualta malesiasta. Länsimaisia punaniskoja oli, mutta ei läheskään niin paljon ku ois voinu olettaa. Hintataso oli suhteellisen halpa lukuunottamatta alkoholia: American breakfast 1 euron, lounas/päivällinen 2 euroa->, paikallinen herkku banaanipannukakku 20snt, majotus 4euroa/yö ilman ilmastointia ja noin 8euroa/yö ilmastoinnin kaa. Paras uimaranta löytyy hieman päärannasta pohjoseen. Samaisella rannalla sijaitsi myös ravintola Daddy's café.

Suuntana oli siis Langkawin saari luoteis-Malesiassa lähellä Thaimaan rajaa. Tarkotuksena oli tosiaan tavata suomalaiset opiskelukaverit kyseisellä saarella. Matkat Langkawille meni hienosti. Ravittuani kupuni terveellisellä kana-aterialla KFC:ssä nappasin taksin kohti Cenang Beachia, jossa arvelin muiden olevan. Taksikuskiks sattu malesian puolustusvoimien veteraani, joka kertoili ummet ja lammet saaren historiasta, mytologiasta, nähtävyyksistä yms. Olin bongannu pari hostellia valmiiks ja ajeltiin aluks ne läpi. Kuski kiers mun kans varmaan yhen neljä paikkaa, mut kaikki oli täynnä. Löin sille sit massit kouraan ku oltiin kuitenkin jo keskellä turistihoodeja joten majapaikkaa tuntu olevan vieri vieres. Heitin pikkusen ekstraa kuskille ku niinkin avulias vanhempi herrasmies oli kyseessä. Olin laittanu viestiä jo aikasemmin samana päivänä muille finskeille, mutta liittymien toimivuus Malesiassa ei ollu aina taattu. Sain suht koht hyvän kämpän about puolesta välistä rantakatua. Taksikuski oli itseasias ehdottanu tätä mestaa mulle aikasemmin, mut halusin katsastaa vielä hintatasoa lähihoodeilta. Kyseinen mesta osottautu kuitenkin halvimmaks: 7 euroa yö ilman ilmastointia, mutta kuitenkin oma pikkunen mökki hyviltä mestoilta. En vaa kuollaksenikaan muista mestan nimeä. Saatuani kamat kämpille ja päätin lähteä katsastamaan rantakadun tarjontaa. Liikkeitä oli vieri vieres aina vaatekaupoista optikkoliikkeisiin. Rafloja ja hotellaja tuntu kans olevan jos johonkin lähtöön. Kadun varrelta löyty myös pari taxfree myymälää. Langkawi on tosiaan verovapaata aluetta joten esimerkiksi viinanpaska tuntu olevan melkeen halvempaa kuin vesi. Normi olut tölkki Tigeria tai Carlsbergia kustans sen 30snt ja litran Absolute vodka pullo makso sen 8euroa joten Singaporen ja muun Malesian hintojen jälkeen sitä haukko hetken kyllä henkeään.

Pienen kävelyrundin jälkeen rannalla sain vihdoin viestin muilta finskeiltä ja otinkin samantein suunnan kohti niiden hotellia. Siellähän koko sakki olikin paikalle ja ilo oli ylimmillään. Hetken aikaa tuhottuamme dutyfree kaupan antimia päätimme lähteä käymään rannalla sijaitsevassa reggea-baarissa, jossa on tarjolla livemusaa joka ilta. Langkawi oli saavutettu, frendit löydetty joten oli kuin olikin aika nostaa malja!

Pari kaveria päätti lähteä pois jo torstaina joten yhteen huoneen tuli tilaa joten päätin siirtyä samaan hotelliin muiden finskien kanssa. Torstai päivä meni lepposissa merkeissä shoppaillessa, levyttäes ja kyllähän sitä illalla piti taas muutama keiky hakea vauhdittamaan iltaa. Loputkin porukasta oli lähdössä takasin Singaporeen perjantaina, mutta päätin ite jäädä saarelle ainakin lauantaihin saakka. Loppupeleissä sain lennon sunnuntai aamuksi. Muiden lähdettyä ja saatuani uuden majapaikan yhestä dormista päätin vuokrata skootterin ja lähteä kiertämään saarta. Skootterin saanti meinas aluks olla hieman takkusta, koska en omista prätkäkorttia. No eihän nuita vehkeitä oo ennenkään kortilla ajettu joten seuraavaan paikkaan kysymään ja siitähän sitä saikin jo menopelin alle. J Skootteria oli vuokralla joka toisessa puodissa ja hotellissa joten valinnanvaraa kyllä löyty. Hinnat lähti putoo 5e ylöspäin. Tarkotuksena oli hurauttaa auringonlaskuks saaren länsipuolella sijaitsevalle cable carille, jota noi muuta finskit oli kehunu. Nooh, päästyäni mestoille kaikki lippuluukut oli lyöty jo poseen ja menin sit hieman huulipyöreenä tiedustelee, et mikäs tilanne. Huonoks onnekseni tuuli oli sen verran voimakas, et ne oli lyöny vehkeet poseen jo siltä päivältä joten oli kehitettävä jotain muuta. Koska olin just tankannu menopelin, päätin hurauttaa saaren ympäri josta kerty matkaa reilu 100km. Kovin pahasti ei voinu eksyäkään ku saarella kuitenkin oltiin. ;) Pohjoispuolella näytti olevan upeat rannat. Saaren keskellä kohos jylhänä vuoristot, jotka peitty illan hämärtyessä kevyeen utuun auringonlaskun tuodessa oman punahehkunsa näkymään. Sen pitemmäks aikaa en viittiny jäädä ihmettelemään, koska auringo oli laskemassa ja olin kattovinani et mun skootterissa ei toiminu valot joten kelasin, et parempi koittaa ajelle ennen pimeen tuloa takaisin. Pienen mutkan kautta löysin kuin löysinkin takasin omille kulmille. Syötyäni kokonaisen kalan ja heitettyäni muutaman rundin ratsullani päätin lähteä ilmottautumaan snorklausretkelle, jota olin tiiraillu jo pitemmän aikaa. Kello oli jo kuitenkin turhan paljon joten en päässy enää mukaan kyseiselle retkellä. Päätin ilmottautua kuitenkin eräänlaiselle saarikierrokselle, joka kustans 5e.

Seuraavana aamuna lähettiin sitten Toyota HighAcen kyydittämänä kohti satamaa, josta sit hypättiin pikaveneen kyytiin. Meit oli joku 15 hengen ryhmä. Aikas paljon pariskuntia etenkin vanhempia. Tarkotuksena oli kiertää kolme saarta. Ensimmäinen ei ollu mikään kovin ihmeellinen. Villejä apinoita oli kyl melkos jännä nähdä luonnos. Kolmannella saarella tein hieman lähempää tuttavuutta kyseisten vesseileiden kanssa.. siitä lisää kohta. Toinen saari suoritettiin veneestä kattomalla. Kyseinen saari oli ilmeisesti kotkien pesimäpaikka ja rannan tienoolla niitä kaartelikin useita. Välille ne teki hurjia syöksyjä veteen ettien saalista. Seuraavalle saarelle ajettiinkin hieman pidempi matka. Kuski löi hanaa sen mukaa mitä kahesta 200 heppasesta myllystä ny lähti. Välil tuntu, et se vene lensi siin veden pääl. Onneks oli sen verran iso botski kysees, et ihan pienet aallot ei haitannu. Retken kohokohta oli ehdottamasti kolmas saari nimeltään Pulau Dayang Bunting eli "Island of the Pregnant maiden". Saarelle tultaessa näkymät oli jo aivan mahtavat! Korkeat vuoret kohos pystysuoraan merestä. Kaikista mahtavin näkymä oli kuitenkin järvi saaren keskellä ja sitä ympäröivät vuoret. Vaikutti ku järvi ois muodostunu johki tulivuoren kraatteriin tai joku meteoriitti ois mätkähtäny joskus aikoinaan keskelle saarta. Kaiken lisäks järven vesi oli makeaa! Jos se paikka ois ollu koskematon, voisin sanoa käyneeni paratiisissa. ;-) Kyseisessä mestassa oli kuitenkin laiturit uimakoppeineen. Halukkaat pysty vuokraamaan myös polkuveneitä ja kanootteja. Kokemus oli kuitenkin ainutlaatuinen! Paluumatkalla veneellä tunsin vesipullossani yhtäkkisen vedon. Katsahdettuani alas huomasin pienen apinan koittavan viedä pulloa kädestäni. Kyllähän siinä molemmat säikähdettiin sit. Oli parempi laittaa pullo laukkuun. Reissu oli kyl ehdottamasti käynnin arvonen! Mulle ois kyl riittäny ihan toi viimenen saari pelkästää. Loppupäivä menikin beachillä maatessa ja shoppailles. Illast eksyin sit viel ottaa muutamat siihen rannan reggea-mestaan. Tapasin siinä sit yhen jenkin ja britin joiden kaa siinä useampi tunti sit turistiin. Tää jenkki oli sukellusoppaana Perhentianin saarella koillis-Malesiassa joten oli puhetta, et jos sinne päin lähen ni törmättäs. Toivotaan ny et sais ton sukelluskurssin haltuun tost ni pääsis vaik sit tekee pari dyykkia sielläkin.

Seuraavana aamuna oli sit 8:50 lento Singaporeen, joka oli kyl todella loistava vaihto-ehto. Ei ois jaksanu siinä vaihees enää yhtään lauttaa ja bussi. Lomaviikko oli kaiken kaikkiaan mainio lukuunottamatta alkuvaiheen säätöjä! Mutta mitä tää elämä oiskaan ilman vastoinkäymisiä. Mut eiköhän täs ollu yhen kuukauden edestä tätä juttua jo. ;-) Palataan taas asiaan!