Bangkokista ampastiiin yodosällä pohjoisen pääkaupunkinin Chiang Maihin, bussissa yläkerran ekat penkit ja hyvin tilaa, mahtavat näkymät, 0 länkkäriä tai reppureissaajaa. Perillä aamutuimaan ja melkein pakkaskelissä hotelliin ja maittava pekoniaamiainen naamaan ja unille Tämä city tarjosi 3 päivää mielenkiintoa , viidakossa vaijereilla liuttiin sademetsän katolla puiden latvuksissa 1 päivä, aika huikeeta. Eläintarha oli mahtava, koskaan en ole täysikokoista kiraffia nähnyt ja se oli kyllä mahtava otus heti alkuun, no sitten siinä vieressä oli heti norsu herrra viitine jalkoineen veitikkaa ulkoiluttamassa, massiivinen kalu ja vielä lihaksilla varustettu ja kääntyy joka suuntaan..WoW! Pandat makso lisää ja oli lasin takana nukkumassa, samoin akvaarioon oli lisämaksu ja nuiva oli sekin. Ilmaiset täyskasvuiset leijona, tiikeri jagulaari ja leopardi sekä valkotiikerit jakso kauan kiinnostaa koska yleiso saa niitä maksusta syottää ja säpinää ja murahtelua piisaa. Myos uinuva sarvikuono saatiin vihreällä ruokanyytillä liikkeelle, painoi varmasti sen 3 tonnia. Illalla vielä thainyrkkelyä.

Toyota Hilux alle viikoksi ja menoks. Ensin vuorille Pai reppuparatiisiä kohti ja siellä yo, aika hulinaa ja heiluntaa , siitä jatkettiin luolia kankkusessa kiipeilemään iltapäivästä ja tien varteen bungalowiin joen varrelle nukkumaan. Seuraavana aamuna tapasimme rafting porukkaamme sillan kupeessa ja Hilux lähti varakuskin mopo lavalla kohti määränpäätä. Ensin 2 h pientä jokea ja sitten lounas, sitten päästiin jo vähän koski meininkiin mutta aivan ei kumivene kaatunut, vesi oli aika alhaalla ja parhaat tyrskyt jäi saamatta mutta hieno päivä ja upeita maisemia kuitenkin. Ajelimme vielä todellisen offroad tien pitkäkaulaisia naisia katsomaanaivan Burman rjan tuntumaan ja Illaksi Mae Hong Songiin.

Kiinalainen uusivuosi alkaa!! No niin ja alkoi mullakin upeesti, olenhan tulilohikäärme ja minun vuoteni alkoi....voi vittu sentään!! Aamulla oveen koputettiin ja auto pitää siirtää, ne ei se mihkään menny kun lukko oli renkaassa, no tästä selvisi tunnissa ja 100 Bahtilla...ei paha...no sitten suihkuun ja wow.. punkki hepin varressa..no irti se ja matkaan, vasta seuraavana päivänä piipahdin tohtorilla Chiang Raissa ja pääsin kaikkien jonojen ohi mukavasti ja tohtori anto vielä jotan antobooottia etten heti kuolisis. Hoitsu pimuilla oli hauskaa kun ne luki potilaskorttia..ihan hyvin toimi sairaala kuitenkin. Tästä selvinneenä jatkettiin Burmaan johon kävelimme sillan yli ja halpaa ja nopeaa oli viisumit ja muut. Siellä sitten shoppailtiin ja safiiri, uus 4g känny, arskalasit(ovat jo jossain Vang Viengin joessa), viidakkoveitsi, nahkahattu ja zippo tuli hankittua. Tämä täysin" aito ja alkuperäinen" tavara läjä vei melkein huntin rahaa, mahtavaa! Sitten takaisin kohti Chieng Maita mutta huipppu onni jatkui, akka pyyhälsi mopollaan kylkeen ja muksis. Poliiseineen ja sähläyksineen homma kesti noin 3,5 h ja lopulta allekirjoitin thain kieliset paperit jossa olin 100% syyllinen ja vakuutukseni maksaa, tämä on käytänto täällä. No vammat ja auton vauriot olivat niin pienet että tähän meni sitten vain noin huntti, about sama määrä minkä Burmassa tinkasin.

Chian Maissa vielä nopea kierros ampumaradalla ja sitten yobussilla kohti Laosia ja Vang Viengiä jossa kaljakellunta on parhaassa elementissään. 3 päivää sitä jaksoi mutta tuli taas huomattua että Pain ja Vang Viengin kaltaiset massa reppureissaja hopohopo turistihelvetit ei oo mua varten mutta kännissä niissä muutaman päivän voi heilua ja viihtyäkin. Kaikki liaanit ja liukumäet tuli toki kokeiltua ja itse kellunta on kyllä oivaa hupia ja rantabaareja on 50m välein. Noin 30 henkee täällä hukkuu vuosittain ja nyt tammikuussakin jo 2, joista toinen, 19v aussi loytyi just kun lähtoo tehtiin. Ja sinistä taivasta ei Aasia ole vielä tarjonnut mutta täältä sitä odotin, no ei tosiaankaan. Joka paikassa palaa metsäpalot täysin vapaasti ja ilma täynnä savua mutta puut sälyvät ja vain kuiva heinikko ja lehdet palavat. Metsästäjät sytyttävät niitä saalista saadakseen ja tien reunat savuavat tupakan tumpeista lähteneistä.

Sitten 24h bussihelvetti Don Detille ja johan alkoi oikeanlaista mestaa loytymään. Tämä huikea saari keskellä Mekongia on saanut sähkot juuri hiljattain joten melkoisen hyvin kylmä BeerLao maistui. Täällä heilutaan riippumatoissa ja ollaan iisisti, kaikki baarit sulkevat yhdeltätoista ja rannalla nuotion äärellä meno jatkuu aamuun niillä jotka jaksaa. Joka baari tarjoaa ateriat myos "happy" hoystettynä eli marihuanalla ja Vang Viengissä oli jopa ooppiumia listalla, porukka on aika pollyissä ja rento meininki eikä Laosissa kukaan toita tee tai mitään muutakaa, ne vain makailee pollyissa

Saarella tavattiin heti alkuun aivan ässä nelikko, britit Tim, Stacey, Mahri ja Donna joiden kanssa sitten koko viikko heiluttiinkin, tubeilua ja fillarointia toisille saarille paskanjauhantaa ja makoilua.

Kajakkiretkelle lähdettiin yksi aamu ja siinä porukassa oli vielä 2 brittiä lisää Matt ja Paul sekä jooensuulais pariskunta Santtu ja Ella jotka loistavasti sulautuivat porukkaan ja tässä kun bussissa kirjoitan 8 tunnin ja siinä ajassa alle 100 km. matkan suorittaneena tänään, ensin Laolaistä sähläilyä ja ajan hukkaa, sitten 3 kertaa bussi hajosi ja porukka pihalle, ensin hihna poikki ja tuleen, sitten ilmatyyny räjähti ja sitten kuski ajoi valtavan kiven murikan yli ja tietysti pohjasta kiinni, pojat korjasi hommat kuitenkin...niiin siis...sama remmi on kasassa poisluettuna Tim joka hyvästeltiin aamulla ja hän lähtee kotiin, matkalla kohti Siam Reapia ja Ankor Watia, Santtu ja Eella tulevat muutavan päivän päästä perässä..... Eli kajakoitiin Mekongia ja Tuomaksen kans tietysti heti ekaan koskeen nurin kun Timin venekunta oli edessä kyljellään kaistallamme. No aurinko kuivasi ja upealle vesiputoukselle pysähdyttin ensin ja sitten makean veden delfiinejä nähtiin aika läheltä ja vielä retken kohokohtaan, Kaakkois-Aasian vesimassaltaan suurin putous, hieno päivä. Seuraavina päivinä tehtiin vielä yksi retki ja se olikin huikein kalastusreissu ikinä, diskovaloilla ja "i like to move it move it" jytkeella rantaan pamahti uiva terassi ja eikun kyytiin, ajelimme hiekkasärkälle ja "kalastamaan", 3 pikkurillin vahvuista bambu oksaa oli mukana mutta ei yhtään matoa, pieni heitto verkko sentään oli mutta huomasimme kyllä heti jo lähdossa että jaakaapista vaan BeerLaota huuleen ja rento meno päälle. Sitten pyorittiinkin kuperkeikkaa dyyniä alas ja katseltiin auringonlaskua, mahtava päivä jälleen.

Ja sitten tietysti saapui paratiisiin mätää ainesta roppakaupalla, ilalla samassa baarissa meidän nelikon kanssa aiemmin reissanneet britti ääliot vetivät änkyräkännit ja uho päälle. Saaren ainoa sarvikuonojen maiden edustaja hyppäsi jaloilleni ja huomautin asiasta kerran ja toisella kertaa jo kysyin ett mitä touhuat, no hän nappasi biljari pallon ja heitti täysillä Satayceyn, Donnan ja mun päistä noin 20cm ohi. No minähän kimposi pystyyn ja perään, oli se sentään ensimmäinen kerta kun mua on tappaa koitettu, 10 äijää piteli kiinni enkä saanu poikasta kiiinni. No hetken päästä tilanne oli hieman rauhoittunut ja olimme kättä jo lyomässä päälle, no äälio vetäsi raukkamaisimman lyonnin tappeluiden historiassa ja sivussa seissyttä Santtua suoraan poskeen ilman mitään syytä, no siitä taas kaikki mulkvistin perään ja kun muut piteli mua niin niin Santulla oli hyvä linja taklata yontimo katuu ja mukavasti saikin kyytiä. Siiitä kun ukot revittiin ylos niin yontimon pitkäaikainen tyttoystavä meni hänen luokseen ja sai samanlaisen iskun kuin Santtukin suoraan naamaan ja ilman syytä ja varoitusta. Sitten oli jo koko kylä hanen perässään mutta ehti peata johonkin.

Aamulla kuultiin että muutama tappelu lisää oli ollut ja poikanen oli karannut saarelta aamun ekalla veneellä. En ala vieläkään rasistiksi mutta stereotypiat osuu kuitenkin aina noin 92,45% kohilleen, voi vittu mikä tyyppi. No emme antaneet tämän latistaa tunnelmaa vaan pidimme Timille kunnon läksiäiset mutta emme saaneet Santtua ja Ellaa kiinni, sattumalta kuitenkin brittien tuttu oli nähnyt heidät ja lähdimme yonselkään vartin kävelylle heidän bungalowille ja saimme heidät hereille. Santun naama oli aika turvoksissa mutta mieli muuten hyvä ja ilahtuivat koko jengin yllätysvierailusta. Sitten tapahtuikin jotain jälleen ihmeellistä, menimme ensimmäiseen taloon jossa oli valoa ja koska kello oli jo yli 11 baarit olisivat kiinni, mutta kysyimme saisiko BeerLaota, no tokihan sieltä loytyi ja selvisikin hetken päästä että toytäisimme keskelle uuden baarin siunaustilaisuutta ja se aukeaisi huomenna. Istuimme kaikki 10 sekä talonn asukkaat maljan ympärillä jossa oli lankoja puikkoihin sidottuna ja omistajat lausuivat loitsujaan, äidin käteen sidottin lanka ja sitten isän, sitten me saimme kaikki muutaman langan jotka 3 päivän päästä pitää irrottaa mutta ei leikkaamalla. Aivan upea kokemus ja hieno lopetus mahtavalle viikolle.

Nyt siis istun "vip"bussissa aivän järjettomän pomppuisella tiellä Kambodiassa ja hikoilen ja kärvistelen, näin se homma menee täällä että et saa ikinä mitä tilaat ja kaikki kestää tuplaten mutta aika hyvin tän jaksaa huumorilla ottaa...oisko musta särmä lähtemässä kun näin kärsivällinen oon...

Koska päivityksen julkaisu vaan venyy niin nyt on huikea kokopäivän reissu Ankor Watiin tehty ja auringon nousu sekä lasku siellä koettu. Huikee mesta ja uskomatonta arkkitehtuuria...WOW.. Nyt tää menee täynna virheitä teidän kauhisteltavaks..moi

Kump