Panama city, Panama 18.6.2012, San Francisco

Sain lopultakin lisattya joitain kuvia, mita mulla oli videokamerassa. Kuvien laatu ei oikein ole hyvia, mutta ehka niista saa jotain selvaa.

Friscoon saavuin aamupaivalla ja otin kentalta junan kaupunkiin, kun hotla oli suhteellisen lahella rauratieasemaa. 20 minuuttia laukkuani raahatessa saavuin majapaikkaani, jossa oli tarkoitus yopya 5 paivaa. Pari ekaa paivaa meni tutustumassa lahialueeseen. Alue naytti oikein mukavalta ja se oli aika lahella keskustaa ja hotlakin oli kohtuuhintainen. Kolmantena paivana oli sitten kaupunkikierros ja Alcatrazin vankilasaaren vierailu. Kaupunkikierros kesti 4-5 tuntia, jossa opas kertoi kaupungin historiasta, ihmisista ja tavoista. Kaupunkihan on tunnettu suvaitsevaisuudestaan, jossa jokaiselle riittaa omaa tilaa, joka USAn mittapuun mukaan on aika poikkeuksellista. Kaupunkikierroksen jalkeen oli pari kolme tuntia aikaa kiertaa satamassa ja ottaa kuvia ennen illan Alcatarzin vierailua. Satama oli oikein mukava paikka, missa turistille on kaikkea tarjolla. Merileijonat ovat aika hauska lisa sataman nahtavyyksiin.

Lopulta sitten koitti pieni laivamatka kohti Alcatrazia. Siella meille jaettiin audiolaitteet, jonka avulla sitten kuljettiin ympari vankilaa seka tietenkin kerrottiin, mita missakin oli. Kuuluisin vankihan siella oli Al Caponen, joka muistaakseni vietti siella 6 vuotta, en ole ihan varma, mutta anyway jonkin aikaa kuitenkin. Olihan paikka aika mielenkiintoinen. Alkujaan paikka oli armeijan kasarmi ja jonkinlainen armeijan vankila ennen siviilivankila-aikaa. Paikkahan suljettiin 60-luvulla, kun kolme vankia karkasi sielta, mutta koskaan ei tiedeta hukkuivatko he matkalla vai paasivatko pakenemaan. Kolmen tunnin kierroksen jalkeen koitti laivamatka takaisin Friscoon. Palasin hotlaan ja tuntui silta, etta nyt on aika kipee ja kuumeinen olo. Kuume tuntui nopeasti nousevan ja yolla oli viela kurjempi olo. Lopulta olin sitten 3-4 paivaa kuumeessa ja ei voinut muuta kuin maata hotellihuoneessa, kun kertakaikkiaan ei jaksanut tehda mitaan muuta. Oli sinansa harmi, kun jai monia paikkoja viela Friscossa nakematta mm. Haight Aisbury, mutta ensi kerralla sitten. Kuitenkin oli tarkeeta, etta on kunnossa, kun lahden Kuubaan. Kuume sitten laski paivaa ennen Kuubaan menoa, joten se sentaan oli hyva asia, mutta vastoikaymiset eivat loppuneet siihen. Kun menin kentalle ja olin jo portilla, niin ilmoitettiin, etta lento on peruutettu. Aattelin, etta taa tasta enaa puuttuu. Nimittain Meksiko Cityssa, minne oli maara lentaa, niin oli tullut sankka tuhkapilvi, ettei koneet voineet laskeutua sinne. Ei siina sitten auttanut kun otta laukku takaisin ja varata seuraavalle paivalle lento, jos se on mahdollista. Onneksi tilaa oli lennolla, niin paasin lahteen seuraavana aamuna kohti Meksiko Citya. Kuuban lentoa tietenkin piti muuttaa myos ja yopya Meksiko Cityssa. No onneksi Kuubaan meno viivastyi vaan yhdella paivalla, joten se ei ollut kauhea katastrofi.

Palataan sitten Kuuban asioihin seuraavalla kerrralla. Nyt on aika menna nukkumaan. Kuuluisin sanoin paatan lahetyksen naihin kuviin ja tunnelmiin:

!Hyvaa yota Suomi, missa sitten oletkin!