Hei kaikki tutut ja tuntemattomat!

Olemme kolme opiskelijaa Oulusta ja lähdössä käymään Intiassa kesällä 2009. Matkan ajankohta on näillä puheilla 1.6­−31.7 joten lähtö on pian käsillä!

Meistä kukaan ei ole koskaan aikaisemmin käynyt reppureissaamassa muuta kun Oulussa huuruisissa vapputunnelmissa reppujen kilistessä ja nenä punoittaessa, joten saa nähdä mitä tästä blogista ja koko reissusta tulee

Avasimme tämän blogin jotta voisimme pitää yhteyttä kaikkiin sukulaisiin/tuttuihin/ystäviin joita kiinnostaa seurata matkaamme ja myös sivistääksemme teitä muita samaan matkaideaan tulleita kaikenkarvaisia Intian reissaajia. Tavoitteenamme on koota yleistietoa matkasta ja varsinkin niistä asioista joihin olisimme kaivanneet itse vastauksia ennen reissuun lähtöä, reissun ajalta ja sen jälkeen.Tämä on meidän näkökulmamme Intiasta ja kaikesta siihen liittyvästä. Saatte sitten itse päättää ovatko juttumme edes puoliksi tosia. Toivottavasti viihdytte mukana! Tämä on meidän Intiamme.

Miten kaikki alkoi?

2008toukokuussa Mikko tuli armeijasta kotiin mukanaan kaveriltaan lainaama matkailusta kertova Madventures-niminen kirja. Luettuamme vähän aikaa kirjaa päätimme Mikon kanssa, että lähdemme vuoden kuluttua kesällä kahdeksi kuukaudeksi kiertelemään jonnekin päin maailmaa. Aloimme Mikon kanssa suunnitella matkamme kohdetta, joka oli vähän vaikeampi juttu. Joulukuussa päätimme lähteä Thaimaahan ja lainasimme ison nipun Thaimaasta kertovia kirjoja kirjastosta. Kuitenkin jossain vaiheessa tammikuussa päätimme lähteä Intiaan. Olimme toki miettineet Intiaa alusta alkaen kaikkien maiden joukossa yhtenä vaihtoehtona.Mikko ei vain ollut kovin innostunut ajatuksesta, koska Intia tuntui liian haasteelliselta ensikertalaisille reissaajille. Sain kuitenkin puhuttua Mikon ympäri ja niin varasimme helmikuun alussa matkan Intiaan.

Se, miksi valitsimme lopulta Intian, oli suurimmaksi osaksi rahakysymys. Thaimaahan nimittäin saa halvimmillaan (jos tarjouksia ei oteta huomioon) lippuja kahdeksaan sataan euroon ja Intia oli siksi yli 300 euroa halvempi vaihtoehto. Toisaalta Intia on myös lämpimämpi maa (ainakin sääkeskiarvojen mukaan) ja Intian pohjoisosissa sataa vähemmän vettä kuin Thaimaassa ja Intian pohjoisosissa voisilisäksi melkein sanoa olevan on-sesonki kesän ajan.

Maria tuli suunnitelmiin mukaan vasta maaliskuun lopussa. Maria alkoi puhua, että olisi kiva käydä jossakin reppureissulla ulkomailla vielä kun on nuori ja pystyy lähtemään ilman siteitä pitkiksikin ajoiksi pois kotosuomesta.Ehdotin Marialle, että Marian voisi tulla poikaystävän kanssa mukaamme jos kiinnostusta ja innostusta löytyy.Maria piti kovasti ajatuksesta ja sitten alettiinkin tuumaileman, että miten kauan Maria kulkee mukanamme ja saako hän houkuteltua poikaystävänsä mukaan.Ongelmia Marialla oli sen suhteen, että matkarahoja oli mahdottomuus säästää opiskelijana niin lyhyessä ajassa ja kaikeksi epäonneksi Marian työtunnit vähentyivät rautakaupan myyjänä. Lisäksi Marian poikaystävä ei ollut innostunut koko ajatuksesta joten lähtö tuntui kaukaiselta haaveelta. Lopulta Maria kuitenkin päätyi lähtemään mukaamme koko reissun ajaksi ja Maria varasi liput huhtikuun alussa vaarinsa avustuksella. Jos joku jää miettimään, mihin Marian poikaystävä jäi, niin erilaisista poliittisista näkemyseroista johtuen he ovat nykyään pelkästään ystäviä (tai niin hyviä ystäviä kun ylipäätään eksän kanssa voi olla). Nykyään sitten me kaikki kolme asumme saman katon alla Marian muutettua meidän kaksiomme sohvalle asustelemaan. Pääasiassa kaikki on sujunut ihan hyvin joten eiköhän siitä reissustakin selvitä ilman pahempia mustelmia.

Näin siis kaikki alkaa. Seuraavassa lisää tietoa meistä kolmesta. Sen jälkeenluvassa "vähän" tarinaa matkan suunnittelun vaiheista ja valmistelusta ja ehkä mukaan mahtuu myös vähän panikointia ja tunnelmia reissun lähestyessä. Näillä mennään.

MILLA