Profile
Blog
Photos
Videos
Moikka moi pitkasta aikaa!!!
Lukuisista banaanifarmikiireista johtuen viime blogilisayksesta on vierahtanyt jo melkoinen tovi :p Ensimmaiset tyopaivat banaanifarmilla alkoivat toisilla kevyemmin ja toisilla astetta raskaammin. Tyot eivat olleet alussa aivan sita, mita olimme odottanet, silla aamu kuuden heratyksen ja kaurapuuron jalkeen Saana ja Kerttu aloittivat tyot banaanifarmin yhteydessa olevalla lahdevesitehtaalla. Tyo oli lahinna pullojen siirtamista liukuhihnalta laatikkoon, joten tunnit kuluivat hitaasti, mutta toisaalta homma oli aarimmaisen helppoa ja yksinkertaista. Henriikka paasi raskaan tyon makuun heti ensimmaisena tyopaivana, silla farmin banaanivastaava Dan maarasi englantilaiset pojat Tomin ja Alexin seka Henriikan leikkaamaan loputtoman pitkista banaanipuurivistoista kuolleet lehdet pois. Tyo ei ollut erityisen vaativaa, mutta kahdeksan hiostavan kuuman tunnin jalkeen kadet olivat avorakkuloilla ja niska ja hartiat aivan jumissa. Iloa raskaaseen tyopaivaan toi kuitenkin "Tompan" ja "Allun" hupaisat lauluesitykset ja viihdyttavat jutut.
Pari ensimmaista viikkoa farmilla kului nopeasti. Tyotehtaviimme kuului "deleafing" eli kuolleitten ja huonojen lehtien leikkaaminen banaanipuista, puiden istuttaminen seka kuivattujen mango- ja banaanilastujen tekeminen. Kerran viikossa vaihtelua toi banaanien pakkaus, joka oli ehka lempihommamme. Pakkasimme banaaneja 12 kilon laatikoihin ja samalla saimme kuunnella musiikkia iPodin kaiuttimista ja osa porukasta innostui jammailemaan musiikin tahdissa. Tyopaivat kestivat aamu seitsamasta neljaan ja iltapaivalla raahauduimme vasyneina ja hikisina uima-altaalle virkistaytymaan ja viettamaan aikaa yhdessa. Illat kuluivat lahinna ruokaa tehden, elokuvia katsellen tai korttia pelaten ja musiikkia kuunnellen. Perjantaisin viikonloppu alkoi jo yhdelta ja lahdimme yhdessa tekemaan viikon ruokaostokset Mareebaan. Joka viikko Dan jakoi jokaiselle 60 dollaria ruokarahaa, jonka sai kayttaa miten halusi, lukuunotamatta alkoholia ja tupakkaa.
Me kolme asuttiin valitettavasti "pikkupomo" Danin kanssa samassa talossa, kun taas Tom ja Alex asusti konteista rakennettua "mökkiä" viiden japanilaisen kanssa. Majoituksesta maksettiin tyotunneilla: meidan piti tyoskennella 24 tuntia viikossa majoituksen seka ruokarahan eteen ja ylimaaraisista tunneista saatiin 15 dollarin tuntipalkkaa. Keskimaarainen palkka viikkoa kohti oli noin 100-240 dollaria. Asuminen Pikkupomon kanssa tuotti aikamoisia kiukunpurkauksia aika ajoin, silla han jatti tiskit tiskaamatta, poltti tupakkaa sisalla, jatti tyhjia pulloja lojumaan joka paikkaan ja oletti, etta me siivoaisimme kaiken vapaa-ajallamme. Tilannetta mutkisti se, etta Dan oli meidan pomo, joten emme oikeastaan voineet valittaa hanen tavoistaan. Asiat helpottuivat kun paasimme japanilaisten lahdettya muuttamaan poikien seuraksi "container" taloon. Taloon kuului olohuone, keittio, kaksi makuuhuonetta ja useita suihkuja ja vessoja.
Heti ensimmaisen tyoviikon jalkeen paasimme tutustumaan kaikkiin vesitehtaan ja farmin tyontekijoihin paremmin, kun farmilla jarjestettiin pikkujoulut. Ilta oli kylla aika ainutlaatuinen kokemus! Ulkona paistoi aurinko, lamminta oli noin 30 astetta ja poyta notkui grilliherkuista. Ainut samankaltaisuus Suomen pikkujouluihin verrattuna oli alkoholin kaytto: sita kaytettiin paljon! :D Ilmaista viinia, olutta ja siideria tarjoiltiin iltapaiva kello kahdesta alkaen ja farmin tyontekijat olivat hyvissa kuoseissa jo ilta kuudelta. Vauhdikas ilta mönkija-ajeluineen paattyi lopulta pomomme banaanikeisari Gaetonin uima-altaalle.
Pikkujouluista selvittyamme edessa oli joulun juhliminen. Lumisateen ja kylmyyden sijaan aattona hikoilimme puoleen paivaan asti toissa 30 asteen kuumuudessa, joten perinteista joulufiilista ei oikein ollut. Toiden jalkeen pakkasimme pikkuauton tayteen tavaraa ja suuntasimme Tomin ja Alexin kanssa Joensuuta vahan suurempaan Cairnsin kaupunkiin. Joulufiilis alkoi kummasti nousta tunnin ajomatkan aikana, kun popitimme vanhoja joululauluja ikkunat auki auton stereoista. Olimme varanneet hostellin vastapaata Cairnsin sinista laguunia ja pojat majoittuivat samaan paikkaan kahden hengen huoneeseen. Jouluateria poikkesi melkoisesti perinteisesta suomalaisesta, silla kinkun ja rosollin korvasi McDonald'sin Bic Mac -ateria :D. Tapsan tanssitkin kaytiin tanssahtelemassa kuuluisassa Woolshed- yokerhossa. Joulu oli yksi parhaimmista ja hauskimmista koskaan! Viiden paivan loma farmista kului yhdessa hengaten, laguunilla uiden ja viinia maistellen. Ainut takaisku sattui viimeisena paivana, kun menimme katsomaan autoa, jonka Tom oli parkkeerannut ilmaiseen parkkiin suuren puun alle. Emme meinanneet tunnistaa autoa samaksi milla olimme tulleet, silla se oli taysin lepakon paskan peitossa. Enaa ei ihmetella , miksi parkki oli ilmainen! Näimme juuri ja juuri sen verran tuulilasin lapi, etta paastiin takaisin farmille, jossa auton pesussa riittikin hommaa. Hankasimme kaikki viisi autoa vesiletkujen ja keittiosienten avulla monta tuntia.
Joulun jalkeen tehtiin pari paivaa toita farmilla ja menimme juhlimaan uutta vuotta takaisin Cairnsiin. Talla kertaa olimme kaikki viisi samassa suuressa huoneessa yota tutussa hostellissa. Aaton upeat ilotulitukset katseltiin laguunilla,josta matkamme jatkui yokerhoon. Viikonlopun aikana tutustuimme paikallisiin yokerhoihin ja pidimme hauskaa yhdessa.
Tammikuu kului farmilla toita tehden ja viikonloput juhlittiin kaikki yhdessa. Puolessa valissa tammikuuta pidettiin farmibileet Henriikan 20-vuotissynttareiden kunniaksi ja Tom ja Alex oli jarjestanyt kivan yllatyksen ostamalla poydan tayteen lempiherkkuja. Japanilaisten lahdettya tilalle tuli viisi uutta englantilaista poikaa ja helmikuussa kaksi engalntilaista tyttoa. Helmikuun alussa farmille tulivat myos Tomin ja Alexin kaksi kaveria Sydneysta, Steve ja Mitchell, jotka tulivat asumaan meidan taloomme. Iltaisin otettiin tiukkoja Monopoly-matseja (jotka me jostain kumman syysta aina havittiin :>) ja katsottiin "laatu"leffoja, joita pojat kavivat vuokraamassa Mareebasta.
Farmiaika oli joistakin hankaluuksista huolimatta yksi hauskimmista, parhaista ja ehdottomasti ikimuistoisimmista ajanjaksoista elamassamme! Ja lahteminen farmilta olikin aika vaikeaa ja haikeaa... Viikkojen aikana tutustuimme etenkin Tomiin ja Alexiin melkoisen hyvin, ja Saana niinkin hyvin, etta he jatkoivat Alexin kanssa kahdelleen matkaa farmilta Melbourneen. Me reissataan tasta eteenpain kahdestaan, kun Tom, Steve ja Mitch jaivat tyoskentelemaan viela farmille. Mutta tormataan varmasti Saanaan ja Alexiin parin viikon paasta Melbournessa.
Ennen Saanan lahtoa kaytiin viela tekemassa aivan uskomaton snorklaus- ja sukellusreissu Great Barrier Reefilla eli maailman suurimmalla koralliriutalla. Merelle lahdettiin varhain aamulla ja paivan aikana kaytiin snorklaamassa tunteja kahdella eri koralliriutalla. Vesi oli taydellisen lamminta, noin 30 astetta, taivaa taysin pilveton ja auringon paistaessa taydelta teralta kalojen ja korallien varit nakyivat uskomattoman kirkkaina. Ehdottomasti jannittavinta oli kuitenkin 20 minuutin laitesukellus: opeteltuamme pikaisesti tarkeimmat sukelluksen kasimerkit meidat tyrkattiin lyijypainojen ja happipullojen kanssa mereen ja olimme kaikki kolme alussa aivan hamillamme. Alkusaikahdyksesta selvittyamme ja hengityksen tasaannuttua lahdimme sukellusopettajan tiukassa otteessa kauniissa rivissa kohti vedenalaista maailmaa. Tunnelma veden alla oli aivan uskomaton: kuulimme vain oman hengityksemme aanen leijaillessamme painottomina hiljaa eteenpain. Saimme myos koskettaa kuolettavan vaarallista lihansyojasimpukkaa! No ei ehka oikeesti, vain jotain vaaratonta ja limaista korallielajaa, ja naimme myos parin sentin etaisyydelta ihkaelavia ja sopoja Nemo-kaloja. Sukellusten valissa aika kului kannella aurinkoa ottaen ja aussi grilliruokaa syoden. Laivan miehiesto oli huippu hauskaa ja japanilaiset karsivat merisairaudetkin meidan puolestamme, joten paiva oli kaikin puolin mahtava ja mieleenpainuva kokemus!
Viimeisin viikko on kulunut Cairnsissa hyvin ansaitusta lomasta nautiskellen. Ollaan shoppailtu (sen verran,minka budjetti antaa periksi), otettu aurinkoa ja uitu Cairnsin ihanalla sinisella laguunilla seka vahan tuuletuttu Cairnsin jo vahan liiankin tutuksi kayneessa yoelamassa. Viikko on mennyt tosi nopeesti ja huomenna suuntaamme bussilla Airlie Beachille, jossa hengaillaan pari paivaa ja sitten onkin luvassa kauan odotettu laivamatka Whitsunday Islandsille. Siihen asti nakemiin! Luvassa hyvia tarinoita valkoisilta hiekkarannoilta!!! =)
Henriikka ja Kerttu
- comments