Profile
Blog
Photos
Videos
Yhyy! Hei hei Cuenca... olit mukava tuttavuus. Loja on siis majapaikamme tällä hetkellä ja huomenna siirrymme Peruun. Viimeinen kuukausi reissua alkamassa ja useampi tuhat kilometriä matkaa jäljellä, mutta palataan siihen mihin jäimme: jalkapalloon.
Viime torstaina Copa Libertadores ottelun Deportivo Cuenca - Caracas F.C. oli määrä alkaa kello 15:50 ja paikallisten kehoituksia kuunnellen olimme saapuneet stadionille puoltatoista tuntia aikaisemmin. Stadion täyttyikin hyvää tahtia, kunnes ukkospilvet kertyivät taivaalle ja alkoi sataa kaatamalla. 15 dollarin lipuillahan ei saa sellaista ylellisyyttä kuin katosta, joten olimme hyvissä pelitunnelmissa läpimärkinä matsin vihdoin alkaessa. Peli itsessään oli viihdyttävä yleisön ollessa mukana "hijo de puta", "tonto" ja "maricon" -huutoinensa, myös palkittavaa tuomaria vessapaperilla heittämis -kulttuuria oli havaittavissa. 2 - 1 Cuencan hyväksi päättynyt peli jätti hyvän mielen, mutta hypotermian runteleman kehon.
Perjantai kului materialistisen iloittelun ja ylensyömisen parissa.
Lauantaina oli suurten saavutusten aika ja näinollen hajautimme retkikuntamme kahtia. Jussin tehtäväksi tuli tarkastaa Ecuadorin kuuluisimmat inka-rauniot, jotka tunnetaan nimellä Ingapirca. Nämä rauniot sijaitsevat El Tambo -nimisen kylän liepeillä kahden ja puolen tunnin matkan päässä Cuencasta. Ja morjesta pöytään! Harvoin matkustaa noin kuusi tuntia nähdäkseen ei juuri mitään. Nuo viimeisen 500 vuoden huolella ryöstetyt ja raiskatut kivikasat eivät millään tasolla vastanneet Jussin korkeakulttuurisia vaatimuksia, varsinkin kun Väli-Amerikassa tuli nähtyä oikeasti vakuuttavia muinaismuistoja.
Jussin tarkastellessa kivikasoja oli Milkan määrä viettää päivä kaupunkikulttuurin parissa tutkien modernintaiteenmuseoita ja herkutellen kahviloissa. Teoriassa hyvä suunnitelma... käytännössä kävely kaupungin halki ei ollutkaan yhtä miellyttävää, kiitos iholle käyvien latinonuljaskoiden. Suunnitelmien toinen osa (kahvilassa herkuttelu) oli jo onnistua, kunnes... yllätys yllätys: ravintolan tarjoilijat paljastuivat essuihin pukeutuneiksi nuljaskoiksi. Eläköön seksismi!
Saatuamme voimamme jälleen yhdistettyä olikin aika jättää hyvästit Cuencalle ja ottaa bussi viiden tunnin matkanteon päässä sijaitsevaan Lojaan. Matkan maisemat olivat jälleen kerran ällistyttäviä. Päästyämme tähän 130 000 asukkaan kaupunkiin yritimme majoittautua Las Orquideas -nimiseen hotelliin, mutta sen ollessa päädyimmekin Hotel Mirafloresiin. Ja hyi helvetti, kun niitä majapaikkoja ei voi siivota... siis vaihdoimme tänään tänne Las Orquideasiin. Huomenna kello 7:00 Piuraan, Peruun, joten aika ynnätä Ecuador yhteen:
- Rauhallinen ja turvallinen maa. Ei häsläystä, ei ahdistelua (tosin yksinäiset naiset eri asia).
- Hyvää ruokaa ja (kuten Kolumbiassa) suosittelemme lounas-menúa ravintoloissa.
- Vaihtelevaa maastoa vuorista sademetsään (itse vietimme aikamme kokonaisuudessaan vuorilla). Pitäneet tulla uudestaan katsastamaan merenranta ja öljy-yhtiöiden turmelema Amatsonin-alue.
- Tiet vaihtelevassa kunnossa, mutta bussit on halpoja ja niitä menee usein kaikkialle.
Parasta Ecuadorissa on kuitenkin sen runsas alkuperäisväestö. Intiaani-markkinoita kiertäessä vierähtää viikko jos toinenkin.
- comments