Profile
Blog
Photos
Videos
"But that's the glory of foreign travel, as far as I am concerned. I don't want to know what people are talking about. I can't think of anything that excites a greater sense of childlike wonder than to be in a country where you are ignorant of almost everything. Suddenly you are five years old again. You can't read anything, you have only the most rudimentary sense of how things work, you can't even reliably cross a street without endangering your life. Your whole existence becomes a series of interesting guesses."
― Bill Bryson, Neither Here Nor There: Travels in Europe
Minulla ei ollut mitään mielikuvaa tai erityisiä odotuksia Vietnamin suhteen. Maassa matkustaneet ihmiset olivat kertoneet sen olevan hyvin viehättävä paikka, jota turismi ei ollut vielä pilannut, kuten esim. Thaimaasta ajatellaan. Vietnamista jäi hyvin kiehtova kuva. Pidin erityisesti pikkukaupungeista, joissa vierailimme kuten Nha Trang, Hoi An ja Hue. Hue olisi ollut varmasti parempi kokemus ilman kaatosadetta ja kylmyyttä. Hoi Aniin menisin ehdottomasti uudelleen. Se oli ihanan idyllinen kaupunki, jossa pääsi todelliseen Aasia-fiilikseen suurkaupunkien länsimaisten pilvenpiirtäjien jälkeen.
Luulin ennen tänne tuloani, että aasialaiset eivät juhli joulua lainkaan. Mitäs vielä! Jokaisella isommalla kadulla roikkui jouluvaloja ja kaupoissa soi joululaulut. Tosin yksityisten ihmisten ikkunoissa joulukoriseita ei näkynyt mutta muuten vedettiin överiksi. Esim. Ho Chi Minh Cityssä oli useampia liikkeitä, joiden naismyyjät oli puettu naurettaviin tonttumekkoihin ja hillittömän kokoisia joulukuusia koristuksineen oli ympäri kaupunkia. Joulukrääsää näkyi kaikkialla. Eli jos joku kuvittelee tulevansa jouluhössötystä pakoon Aasiaan, think again!
Liikennekulttuuri Vietnamisssa oli jotain ennenäkemätöntä. Kaikkialla sai ajaa mihin suuntaan vain ja jalkakäytävät eivät suinkaan olleet tarkoitettu jalankulkijoille vaan skoottereiden parkkialueiksi. Jalankulkijoiden kuului kävellä kadulla autojen, skoottereiden, pyörien yms. seassa. Jalkakäytävillä saattoi muutenkin tulla vastaan ihan mitä vain, kuten kanoja keskellä Hanoita. Liikennevaloja oli vähän ja jos oli, niin niitä harvoin noudatettiin. Ainoa tapa kommunikoida ja välttää kolarit oli jatkuva töötin käyttö. Voitte vain kuvitella millaista tööttikonserttia jokainen päivä oli, etenkin suurkaupungeissa. Ilmassa leijui raskaana pakokaasupilvet ja kirkas taivas oli savusumun takia harvinaista erityisesti suurkaupungeissa. Välillä tuli sellainen olo, että ei pysty hengittämään kun ilma oli niin raskasta.
Naisten muoti oli erikoista. Kiinnitin huomiota erityisesti kenkiin. Oli täysin normaalia lähteä kaupungille aamutossuja muistuttavat kengät jalassa. Joillakin näytti myös unohtuneen yöpuvun housut jalkaan. Naismyyjillä näki paljon perinteisiä, aasialaisia laakeita olkihattuja suojaamassa auringolta ja sateelta. Oli myös yleistä, että lapset osallistuivat myyntityöhön. Aasia on oikea pienyrittäjien mekka. Valtiolta ei saa avustuksia mutta jokainen pystyy pistämään pystyyn pienen puodin tai vähintään ostamaan korin, josta kaupitellaan tavaraa. Hommaa pyöritetään aamusta iltaan koko perheen voimin. Kukaan ei ole täällä liian nuori yrittäjäksi. Äärimmäisen harva kerjää, kaikki myyvät jotain.
Paikallisia baarejakin tuli seurueessamme jonkin verran kokeiltua. Nha Trangista jäi mieleen meren rannalla sijainnut Sailing Club, jossa oli mahtava iltavalaistus ja terassilta saattoi seurata aaltojen lyömistä rantaan. Nha Trangin Why not-baarista tuli ryhmässämme yleinen vitsi. Menimme sinne matkalla Sailing Clubilta kotiin ja päädyin tutustumaan lomalla olleeseen aussijamppaan. Seuraavana päivänä illallisella oppaamme Thye ilmoitti minulle iloisesti: "Maria, there's a Why Not bar also in Hoi An!" :D Aina kun siirryimme seuraavaan kaupunkiin, Thye muisti ilmoittaa minulle oliko paikassa Why Not baaria vai ei. Hanoissa poliisi sulki kaikki baarit jo klo 24 melun ja ilmeisesti myös järjestyshäiriöiden välttämiseksi. Yhteistä kaikille baareille oli kamala ysäridisko ja rytmitajuttomat aasialaiset. Minh Thu sanoi, että aasialaiset eivät osaa tanssia ollenkaan. Aloin seuraamaan tilannetta ja tottahan se oli! He eivät pysyneet rytmissä ja heidän tanssiliikkeensä olivat todella outoja. Sanotaanko näin, että jos luulitte, että Gangnam Style videon tanssi on joku vitsi, niin ei se ole. Ne on ihan normeja tanssiliikkeitä täälläpäin.
Ruoka oli kyllä mahtava elämys. Suosikeikseni muodostuivat vietnamilainen pannukakku, vietnamilainen kahvi, kananuudelikeitto ja morning glory. En muista olenko kertonut mitä tuossa vietnamilaisessa erikoisuudessa, morning gloryssa on. Siinä on vain keitettyjä vihreitä kasviksia mausteilla, parsaa ja pinaattia yleensä. Aivan tajuttoman hyvää! Samoin kananuudelikeitto, jossa on vain kanaa, riisinuudeleita ja yrttejä. Tosi vivahteikas maku vaikka raaka-aineita on käytetty minimaalisesti. Sitä myytiin joka katukeittiössä kahden euron hintaan.
Vietnamilaiset olivat ystävällisiä vaikka kommunikoinnin kanssa tuli välillä ongelmia. Harvat puhuivat muutamaa sanaa enempää englantia ja vielä harvempi ymmärsi englantia. Siksi oli hyvä, että olin opastetulla reissulla. Olin yhden, viimeisen illan yksin ja halusin kananuudelikeittoa iltapalaksi. Menin night food market alueelle Hanoissa, jossa oli paljon pieniä katukeittiöitä. Kaikki menut olivat vietnamiksi ja kun yritin englanniksi kysyä kananuudelikeittoa, kukaan ei ymmärtänyt. Tulin lopulta siihen tulokseen, että jos olen ollut kaksi viikkoa maassa enkä ole viitsinyt opetella mikä on suosikkiruokani vietnamiksi, voin yhtä hyvin mennä nälkäisenä nukkumaan. Seuraavana päivänä kutsui uusi maa, Laos, jonne lähdin vailla mitään ennakko-odotuksia…
- comments
Lady Marianne Junila of Glencoe Oliko Brian Why not-baarissa?
Maria Briania ei löytynyt, mutta Andrew Melbournesta löytyi :D
Lady Marianne Junila of Glencoe Jotenkin Andrew vaikuttaa mukavammalta kuin Brian ;-)
Mira Luang Prapang oli todella ihana kaupunki, ehdottomasti yksi suosikeistano Laosissa. Varsinkin iltamarkkinat oli ainutlaatuiset ja tavara halpaa..kannattaa sieltä ostaa jotain jos haluaa ostaa jotain Laosissa..missään muualla Laosissa ei ollut samantyyppisiä markkinoita. Itsellä jäi harmittamaan kun en ostanut, koska ajattelin ,että voin ostaa vielä myöhemminkin jostain muusta paikasta Laosissa, mutta samanlaisia markkinoita ei löytynyt oikein mistään.