5.7 Pariisi

Le Pariiiii! Herätyskello herätti meidät kymmeneksi, mutta unet jatkuivat vielä lähes kaksi tuntia. Nukuttuamme univelat pois, näimme Pariisin uusin silmin. Ensimmäiseksi kohteeksi valitsimme Notre Damen, joten lähdimme metrolla lähemmäs keskustaa. Tajusimme, että olimme eilen zombeina kulkeneet lähes Notre Damen pihaan ja melkein Louvren ohi. Notre Dame oli sitä mitä odotimmekin, iso rakennus useine taidokkaine veistoksineen, jotka tosin eivät hirveästi säväyttäneet, olimmehan nähnee niitä jo aika paljon. Panthéon siinsi vähän matkan päässä, mutta tyydyimme näkemään kyseisen rakennelman kupolin. Lähdimme seuraamaan joen vartta kohti eiffel-tornia, jonka on rakentanut jo edesmennyt herra Eiffel. Louvren museo oli melkein matkan varrella, joten päätimme poiketa katsomaan, paljonko sisäänpääsymaksu oli ja joutuisimmeko jonottamaan. Lasipyramidin vieressä ollut kyltti kertoi meille lipun hinnan: 18-25 EU:n kansalaiset pääsisivät ilmaiseksi. Turvatarkastuksen jälkeen, lippujonossa kulutimme jonotukseenkin vain 15 minuuttia. Ennen Mona Lisaa juoksimme läpi Egyptin, Mesopotamian, Ranskan ja Kreikan mielenkiintoiset museo-osastot. Mona Lisan luo meidät johdatti muutama sali suuria maalauksia. Itse neito oli noin A3-paperin kokoinen maalaus, jota ympäröi tusinoittain turisteja. Salamavalot välkkyivät ja tunnelma oli Bar Kinon strobovälkkeessä keskiyön aikaan (voitte kokeilla tätä itse räpyttämällä silmiänne nopeasti).

Mona Lisaa hetken pällisteltyämme jätimme museon ja suuntasimme kohti eiffeliä. Puolituntia marssittuamme torni kohosi näkökenttämme ulkopuolelle. Näyttävin ihmisen rakentama monumentti, jonka olemme reissun aikana nähneet. Jonot huipulle vieviin hisseihin olivat lähes yhtä pitkät kuin torni itse, joten päätimme tulla myöhemmin katsomaan, olisiko turistien ulkoiluaika ohi. Halusimme nähdä vielä yhden maamerkin, riemukaaren. Le Kaari oli kolmen kilometrin päässä, matka, jonka lihaksikkaat kinttumme kulkivat tunnissa. Riemukaarta ympärlöi kaoottisin kiertoliittymä, pahempi kuin Ulvilan keskustassa, jonka olimme nähneet. Ylitys- tai alitustietä ympyrän keskelle emme nähneet, mutta yllytimme viisihenkisen perheen uhkarohkeaan tienylitykseen. He eivät kuolleet. Me tyydyimme katselemaan rakennelmaa hetken vähän kauempaa ja poistuimme sitten etsimään aamupalapaikkaa, vaikka kello lähenteli jo neljää. Matkalla näimme pari street dance-katutaiteilijaryhmää ja Louis Vuittonin liikkeen, johon jonotettiin. Rolex-kaupan halvin löytömme oli vain 3100€, jonka tällä kertaa päätimme jättää hyllylle. Ruokailun jälkeen menimme takaisin tornille vilkaisemaan jonoja, turhaan. Sitä paitsi hissi huipulle ei edes kulkenut, ilmeisesti kovan tuulen takia.

Kuljimme metrolla takaisin yhden tähden hotellimme lähettyville ja matkalla huoneeseen, kävimme kaupassa ostamassa iltasnägäreitä ja juotavaa. Päivämme päätti elokuvahetki ja suunnitelma seuraavalle päivälle on, notta tornin huipulle pitäisi päästä ja Pariisin kaupat nähtävä.

- Pojat

PS. Yhtäkään perhettä ei vahingoitettu päivän aikana.