Profile
Blog
Photos
Videos
Torstai 21.1.2010: Kyynel ikuisuuden kasvoilla
Rabindranath Tagore on luonnehtinut Taj Mahalia, yhtä nykymaailman seitsemästä ihmeestä, kyyneleksi ikuisuuden kasvoilla. Shah Jahan rakennutti tämän ehkä maailman kauneimman rakennuksen rakastamansa vaimon muistoksi ja ikuisen rakkauden symboliksi. Itselleen keisari suunnitteli rakentavansa tumman mausoleumin joen vastakkaiselle rannalle, mutta suunnitelmasta ei koskaan tullut mitään, sillä keisarin oma poika otti isänsä vangiksi ja sulki tämän Agran linnoitukseen, jonka tornista entinen hallitsija saattoi ihailla horisontissa kangastavaa lumivalkeata Taj Mahalia. Agran linnoituksen luota saatoimme mekin ihailla valkeasta marmorista rakennettua ja rikkaasti ornamentoitua arkkitehtitaidon näytettä, joka saavuttaa harmonisuudessaan jotakin sellaista, mihin arkkitehtuuri ei yleensä pysty. Olimme aamulla käyneet hevosvaunuilla Taj Mahalissa, mutta sankka sumu sai aikaan sen, ettei valkeasta rakennuksesta nähnyt läheltäkään kuin ääriviivat. Sään selkeydyttyä iltapäiväksi näimme sen näyn, jota olimme tulleet Agraan katsomaan. Sumu ei Agrassa aiheutunut ilmansaasteista, sillä Intian hallitus on kansallismonumenttien suojelemiseksi kieltänyt kaiken teollisuuden harjoittamisen alueella.
Miellyttävä oppaamme (joka kaupungissa etupenkille hyppäsi eri opas) vei meidät marmorityöpajaan, jossa saimme näytteen siitä, miten Taj Mahalin rikas ornamenttikoristelu on tehty. Pajassa oli suuri määrä pöytiä, shakkilautoja, elefantteja ja kaikenlaisia muita marmorista valmistettuja ja eri kivilajein koristeltuja esineitä, joista yksi tilattiin meille kotiin asti. Vastapäisessä liikkeessä meille esiteltiin kangaskirjontaa sekä jalokiviupotuksin viimeisteltyjä käsityötaidonnäytteitä ja avattiin ovi jalokivigalleriaan, josta emme myöskään kyenneet lähtemään tyhjin käsin. Lounaan ja Agran linnoituksella käynnin jälkeen päädyimme vielä itämaisten mattojen kauppaan, minkä jälkeen emme enää ajatelleet muuta kuin orastavaa kassakriisiä. Aloimme oppia tutun kaavan, jolla kuljettajamme ja oppaamme johdattivat meidät joka paikassa toinen toistaan näyttävämpien houkutusten äärelle, ja viimein oli vain pakko kieltäytyä kaikesta tyrkyttämisestä, vaikka se vaikeata olikin. Kussakin liikkeessä edettiin saman kaavan mukaan teenjuonnista kaupantekoon, ja vastaan tulivat aina vain maksukyvyn rajat. Kaavan mukaan kulkeminen oli aluksi uutta ja jännittävää, mutta kun kuunteli samoja tarinoita jo ties kuinka monennen kerran, alkoi touhusta yksinkertaisesti saada tarpeekseen.
Ennätimme juuri ennen auringonlaskua 40 kilometrin päässä Agrasta Jaipurin suuntaan sijaitsevaan Fatehpur Sikrin linnoitukseen, joka oli kuin suoraan Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Voi vain kuvitella palatsin raunioille Bollywood-filmatisoinnin. Fatehpur Sikrin -oppaamme kierrätti meitä keisarin kolmen eriuskoisen vaimon asunnoissa, jotka oli rikkaasti koristeltu eri uskonnoista peräisin olevin kuvioin. Palatsin rauniot symbolisoivat hyvin sitä, miten eri uskonnot (etenkin islam ja hindulaisuus) elävät Intiassa rinnakkain. Egyptissä ja Kiinassa käyneenä koki löytäneensä puuttuvan lenkin vanhan maailman kulttuurien välillä. Teimme paikalliseen temppeliin pienen lahjoituksen ja jätimme kumpikin temppeliin kolme lankaa, joihin kuhunkin sisältyi toivomus. Toivomuksia ei luonnollisesti saa paljastaa, mutta kirjaan asian nyt kaiken varalta ylös, jos tätä tulisi joskus luetuksi ja muistelluksi, mitkä kolme toivomusta tuona iltana tuli esitetyksi. Ennen lähtöä kävimme vielä pienessä matkamuistoliikkeessä: meille esiteltiin paikallisia kivikaiverrustöitä, joihin emme voineet olla ihastumatta. Kauppias antoi meille ystävyyden osoituksena yhden norsun kaupan päällisiksi. Pimeän laskeuduttua seurasi ajomatka vauraan Rajasthanin vaaleanpunaiseen pääkaupunkiin Jaipuriin, jonka palatsimaiseen hotelliin (Jaipur Fort Chandragupt) saavuimme myöhään illalla.
- comments