Paiva 101, Kotia kohti!

ELikka ihanaiset lukijamme. On koittanut paiva jota on on odotettu, vai onko? Juna kaanty vahvasti kotia kohti ja enaa vaivaiset 99 paivaa matkaa jaljella. Omituisia merkkeja suomen kaipuusta oli selvasti tanaa havaittavissa kun loysin itteni lenkin jalkeen youtubesta kuuntelemasta pirkko mannolan vuonna 1961 levyttamaa ikivihreeta "pikku pikku bikineissa". Naa on naita hetkia ku sita ihminen miettii mielessaan miten sita ihminen muuttuu ja alkaa kaipaamaan outoja asioita. Jos taa tarkottaa etta matkaaminen on kasvattanu mua henkisesti nii oon ilmeisesti 101 paivassa vanhentunu joku 60vuotta. Eli siis onnee vaa teille jotka suunnittelette samanlaisen matkan tekemista. No itsensa tutkiskelu saa ehka riittaa tassa kohtaa, ikivihreet on kuitenki lahella meidan kaikkien sydanta, turha sita on kenenkaa kiistaa.
Eilen paatettiin repasta ja tavattii entinen lukio kaveri melbournessa jonka kans lounaalla maistettiin ekaa kertaa sushia. Nam nam, uus herkku loyty molemmille, kylla myos amanda tykkas katkarapu sushista. Sen jalkee meian oli pakko kayda fiilistelemassa ykkos suklaa liiketta melbournes nimelta coco black ja pakko myontaa on kyl noi kasinleivotut suklaat on aika namia.
Muuten ollaan vietetty aika hiljas eloa viimene viikko formuloitten jalkee, seinakiipeily paikka kaytii vallottamassa ja se oli kyl siisti paikka. Seinat oli joku 50 metrii korkeita. Tiistaina jatetaan melbourne taakse ja matkataan sydneyhin vikaks 3 viikoks. Tosiaan 3 viikkoa australiaa pian jaljella ja sitte matka jatkuu taru sormusten herra maisemii fiilistelemaan mordoria ja Queenstownia-maailman adrenaliini paakaupunkia. Nii ja tosiaan tarkotus olis asuu se 3 viikkoo paketti autos et mielenkiinnolla odotetaan miten kaks suurta taitelija luonnetta mahtuu olemaan 3 viikkoa jonku 5 nelion sisalla:) noh tahan asti menny nii mukavasti et ihan hyva lisata vahan haastetta.

Talla kertaa oli vahan pienemmat paivitykset mutta lisaa tulee kuhan tehdaa taas jotai maailmaa mullistavaa,

TErkkuja sinne,

H&A