Profile
Blog
Photos
Videos
Lähtö Galapagokselta tapahtui taas melkein "normaaliin" aikaamme, pihalla piti olla puoli kuudelta. Pikavene lähtisi satamasta Santa Cruziin klo 6. Venematka meni hyvin vaikka vene välillä vähän hyppikin aalloilla. Puerto Ayorassa meitä oli vastassa erittäin ripeäotteinen GAPin mies. Pikkuautolla mentiin paikalliselle bussiasemalla, istumapaikatkin saatiin, vaikka bussi taisi olla vähän ylibuukattu. Saaren toisessa päässä lautalla taas Baltra-saarelle ja sieltä bussilla lentokentälle. Kone Quitoon lähti ajallaan ja oli perillä aikataulustaan edellä. Quitossa vastassa oli ATC:n (Andean Travel Company) mies ja hän puhui englantia, vaikka meille oli ensin luvattu vain espanjankielinen kuski. Hän on erittäin miellyttävä ja osaava opas. Henkilöautolla lähdimme kohti Cayamben kuntaa ja siellä olevaa seuraavaa majapaikkaa Hacienda Guachalaa. Paikka on Ecuadorin vanhin ja historialtaan hyvin vaihteleva ja kunniakas Hacienda eli eräänlainen maatila. Historiaa ja kuvia löytyy nettisivuilta kymmenien sivujen verran.
Matkan piti liikenteestä riippuen kestää noin puolitoista tuntia, mutta taisi kestää lähes tunnin enemmän. Varsin varhaisessa vaiheessa, Panamerican Highwayn alussa, oppaamme totesi että nyt on edessä jotain ongelmia - ja niitä nähtiinkiin. Näimme kolariautoja ja muita kolarijälkiä ainakin kolmessa paikassa. Kun oltiin vuorten rinteitä kiemurtelevilla serpentiiniteillä, oli tämä ainoa tie kohti määränpäätämme - jonossa piti siis seisoa. Yhdessä kohtaa kuskimme kuitenkin oikaisi huiman jyrkkää pikkutietä alas serpentiinin toiseen suuntaan menevälle osuudelle ja matka pääsi taas jatkumaan vauhdikkaasti.
Haciendassa saimme hyvän näköisen huoneen, jossa oli yksi kaksoisvuode ja kolme tavallista vuodetta. Tärkein kapistus huoneessa kuitenkin oli takka, joka pian sytytettiin. Vaikka päivä oli muuten ollut varsin lämmin, niin auringon laskiessa alkoi ilma ja samalla huonekin pian kylmetä. Huoneesta on hieno näköala maatilan eläinalueelle; alueella käyskenteli syömässä suuri joukko alpakoita, lintuja, kani ja tänään hevonenkin. Taustalla olivat jyhkeät vuoret. Yöuni sujui jotenkin lisäpeittojen avulla vaikka takkatuli pääsikin sammumaan.
Talosta löytyi myös pari täysin espanjankielistä tietokonetta, ja joista ei millään löydetty oikeita käynnistysikkunoita ja valikoita. Sitten huomasin lattialla vapaan verkkokaapelin ja liitin sen omaan miniläppäriin ja jo alkoi toimia.
Seuraavana aamuna lähtömme oli vasta kello yhdeksältä, kahdeksalta saimme erittäin hyvän ja monipuolisen aamiaisen. Majapaikkamme sijaitsi hivenen päiväntasaajan eteläpuolella eli kun lähdimme liikkeelle pohjoiseen, niin kohta olimmekin jo kotoisella pohjoisella pallonpuoliskolla. Välillä pysähdyimme ihailemaan jyhkeitä laakso-vuorimaisemia. Otavaloon saavuttuamme huomasimme, että sielläkin oli jonkinlaiset karnevaalitouhut menossa, nyt lähinnä koululaisten toimesta. Taas piti väistellä vaahtosuihkeita. Otavalon kuuluisat inkamarkkinat olivat melko rauhalliset (lauantai tosin olisi se varsinainen markkinapäivä), jotain ostettavaakin löytyi. Sitten oppaamme vei meidät esikaupunkialueelle yhteen liikkeeseen, josta taatusti saisi aitoja alpakkakudonnaisia. Samalla saatiin omistajalta esitys siitä, miten niitä nyt ja varsinkin ennen on valmistettu.
Jatkoimme matkaa pohjoiseen Cotapaxin kaupunkiin (jossa lounastimme) ja sitten kansallispuistoon, jossa kiipesimme jälleen tulivuoren kraatterin reunalle, kraatteri itsessään oli muuttunut komeaksi järveksi, oltiin jälleen yli kolmen kilometrin korkeudella, kun muuten oltiin pysytty vähän tämän rajan alapuolella. Vaikka kiipeämistä oli vain vartin verran, otti sekin jonkun verran näissä korkeuksissa alkuun vähän voimille.
Koko tämän laaja Ecuadorin pohjoisosan andien kaupungit ovat kukin erikoistuneet vähän erilaisiin käsityön ja taiteen aloihin. Otavalo on erityisesti neuleiden alue, Cotapax taas nahkatavaroiden alue.
Mielenkiintoisen päivän jälkeen palasimme Haciendalle, jossa nyt taisimme olla ainoat asukkaat. Edellisillan monikansallinen yli kymmenen ryhmä oli lähtenyt muualle - haciendalla on nyt hyvin hiljaista ja pimeätä. Pakkailun jälkeen tutustuimme vähän haciendan ympäristöön ja illastimme seitsemän maissa. Ruoka ei oikein hyvin maistunut, kun päivälläkin olimme syöneet hyvin perinteiseen ecuadorilaiseen tapaan.
Aamulla lähtö eteenpäin on klo 8.30; tutustumme mm. "maailman keskipisteeseen" päiväntasaajalla. Lento kohti Madridia lähtee paikallista aikaa lauantaina klo 18.45 (klo 2.45 Suomen aikaa sunnuntaina).
- comments