Profile
Blog
Photos
Videos
MARKKINOILLA
Viimeisen festaripäivän aamuna isäntäperheemme kutsui meidät aamiaiselle. He olivat starttaamassa viereiseen pitäjään, Runavíkiin, jossa on suuri Bakkafrost-lohijalostamo. Bakkafrost on ollut otsikoissa viime aikoina, sillä se on ainoa eurooppalainen kalajalostamo, jolla on (siksi, että Färsaaret ei ole osa EU:ta) lupa viedä kalaa Venäjälle näinä pakotteiden aikana.
Bakkafrost järjesti lohimarkkinat Runavíkissa, ja isäntäperheemme pyysikin meitä mukaan. Totta kai lähdimme, ja pienen alkupelästyksen jälkeen (autossa oli jokin hyönteinen, jota Margaret säikähti toden teolla - Färsaarilla ei juuri ole ötököitä) lähdimme liikkeelle. Maisemat auton ikkunasta olivat uskomattoman huikeita.
Runavík oli hieman eläväisempi pitäjä kuin Göta, ja siellä oli myös kauppoja ja pankkeja. Kävimme tutustumassa juuri avattuun Storm-liikkeeseen, joka myy färsaarelaisia design-tuotteita: vaatteita ja erilaisia kodin sisustustavaroita, sekä myös esimerkiksi kalannahasta valmistettuja tuotteita.
Markkinoilla Bakkafrost tarjoili ilmaista lohta eri muodoissa buffetissaan - ja toki otimme tyytyväisinä vastaan ilmaisen, herkullisen aterian. G Festivaleilla esiintyvät artistit olivat myös Runavíkissa päässeet lavalle, ja meitä hymyilytti se, että kuuntelijoiden joukossa oli myös läheisen omakotitalon pihalla asuvat lampaat sekä ankka. :) Lämmin kahvi meille toki kelpasi myös.
Festareilla oli viimeinen ilta, ja tapasimme jälleen paikalliset tuttavamme. Itse odotin lauantai-illan esiintyjiä valtavasti, sillä niiden joukossa oli yksi suosikkibändeistäni: BYRTA http://soundcloud.com/byrta , joka on julkaissut tarttuvia elektropoppisbiisejä yksi toisensa perään Euroopan markkinoille. Bändin laulajatar Gudrid Hansdóttir on esiintynyt soolona myös Suomessa.
Tänään paikalla oli myös USA:sta paikan päälle lennätetty pääesintyjä Sister Sledge, jonka ainoa hitti taisi olla se "We are family". Kysyimme aiemmin festarin tuottajalta Sigvorilta, millä perusteella ulkomaiset artistit valitaan, ja hänen mukaansa festari keskittyy tietoisesti paikallisiin (ja joihinkin skandinaavisiin) artisteihin, sillä he tulevat yleensä paikalle maisemien ja festarien erilaisen tunnelman vuoksi. Festareilla ei ole varaa maksaa järkyttävän hintaisia artistipalkkioita, joten ulkomaisia artisteja houkutellaan paikalle tosiaan lähennä tuon areenan kauneuden ja mielenkiintoisuuden vuoksi. Usein on käynyt kuitenkin niin (mm. silloin, kun Rasmuksen ja Lykke Lin piti esiintyä G! Festivaaleilla), että lennot eivät ole sumun vuoksi päässeet laskeutumaan, eikä festivaali voi ottaa sellaisia riskejä. Ilman suuria tähtiä festari on silti mahtava ja tunnelma aivan omanlaisensa - Suomessa lähimpänä olisi ehkä H2Ö-festivaali Turussa, tai jollain tapaa myös Flow.
Iltapäivän aikana alkoi vähitellen sataa, ja ranta (ja sen mukana rantalava) oli vaarassa kadota. Festarin tuottajat päättivätkin siirtää kaikki loput esiintyjät pienemmälle Playground-lavalle, ja tämän johdosta myös aikataulut tietenkin muuttuivat.
Sister Sledge esiintyikin sitten pienemmällä lavalla, mutta isommallakaan lavalla se ei olisi meitä sytyttänyt: keikka oli suoraan sanottuna melko kehno.
Jaksoimme kuitenkin odottaa aamukolmeen, jolloin BYRTA viimein kaatosateessa aloitti oman osuutensa. Paikalliset olivat jälleen enemmän kuin innoissaan tästä musiikista, ja tunnelma oli loistava. Olo oli väsynyt festaripäivän jälkeen, ja uni maittoikin melko hyvin.
Festarit olivat mahtava kokemus - jotain aivan erilaista - ja näyttämö tietenkin aivan omaa luokkaansa. Heinäkuu on festareiden osalta varsin hyvää aikaa, sillä G! Festivalin jälkeen viikon päästä on Färsaarten kansallispäivä ja Pride, ja viikko siitä Klaksvíkissa järjestettävät kesäfestarit, joilla myös esiintyy paikallisia ja ulkomaisia artisteja. Lippujen osalta kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä, mutta voin ehdottomasti suositella kaikille musiikin ja festivaalien ystäville Färsaaria kohteena.
- comments