Profile
Blog
Photos
Videos
TORSHAVN JA MYKINESIN LUNNIT
Olimme edellisenä iltana saapuneet Färsaarten pääkaupunki Tórshavniin, jossa asuu parisenkymmentätuhatta asukasta. Tórshavnin keskusta on melko pieni, mutta sieltä löytyy silti muutama hotelli, ravintoloita, kauppakatu sekä kaunis vanhakaupunki. Meidän hotellimme oli keskustassa oleva Hotel Tórshavn (www.hoteltorshavn.fo), joka on keskitason siisti hotelli aivan cityn sykkeessä. Meille oli kummallekin varattu oma yhden hengen huone, ja ne olivat melko pieniä, mutta siistejä ja hiljaisia. Myös aamiainen kuului hintaan. Tórshavnista löytyy myös pari hostellia, yksi toinen keskitason hotelli (Hafnia) sekä hieman parempi majapaikka hotelli Föroyar, jolla tähtiä on neljä, ja josta löytyy myös Michelin-kokin pitämä fääriravintola Koks, joka on kerännyt loistavia arvioita ympäri maailmaa (www.koks.fo) .
Ennen kuin varsinaisesti ehdimme tutustua pääkaupunkiin, meillä oli kuitenkin luvassa aikainen aamuherätys - Visit Faroe Islands oli ehdottanut meille helikopterilentoa Mykinesin lintusaarelle, joka on tunnettu lunni- ja suulayhdyskunnistaan.
Otimme siis bussipassimme taas käyttöön, ja matkasimme aamusta takaisin Vagarin lentokentälle, josta helikopterilento Mykinesiin lähtisi.
Färsaarilla on lauttojen ja bussien lisäksi käytössä myös säännöllisiä helikopterilentoja saarten välillä. "Tyrlan" (fääriksi "kopteri") lentää verovaroin tuettuna, ja paikalliset maksavat kyydistä vain 85 kruunua (n. 10 euroa)/suunta. Koska kyytiin mahtuu rajallinen määrä matkustajia, on matkustusta rajattu: turistit voivat matkustaa vain yhteen suuntaan, ja paluun täytyy tapahtua bussilla tai lautalla. Niinpä meillekin oli buukattu kopteri Mykinesille, ja lautta takaisin.
Vagarin kentällä kävi kuitenkin suhteellisen nopeasti selväksi, että sankka sumu estäisi lennot kentältä koko päivän ajan. Kopterit tai lentokoneet eivät siis pääsisi ilmaan. Saimme kuitenkin nopeasti selville, että lautta lähtisi vain n. 5 kilometrin päästä, ja meillä olisi vielä hyvää aikaa ehtiä myös lautalle. Samassa tilanteessa ollut saksalainen turistirouva otti meidät vuokra-autonsa kyytiin, ja ajoimme Vagar-saaren lauttasatamaan, josta hyppäsimme lauttaan. Reissu Mykinesin saarelle kesti vajaan tunnin.
Mykinesillä asuu vakituisesti vain 12 ihmistä, mutta sieltä löytyy silti mm. kahvila, kirkko sekä majatalo. Syy tähän on se, että saari on tunnettu valtavista lunni- ja suulayhdyskunnistaan, ja on yksi Färsaarten tärkeimmistä luontokohteista. Toisin kuin esimerkiksi Islannissa, lunneja ei tarvitse tervehtiä laivan kannelta kaukaa, vaan Mykinesillä voi vaeltaa keskellä valtavia lunniparvia.
Niinpä mekin lähdimme vaeltamaan selkeästi merkittyä reittiä pitkin. Vaellus kestää yleensä pari tuntia, ja se saattaa olla haastavahko, sillä laskua alas ja nousua ylös on jonkin verran. Meillä alkumatka alkoi aurinkoisissa merkeissä, mutta vaihtui muutamassa minuutissa sankkaan sumuun - sää muuttuu saarilla jatkuvasti - joten kuljimme melko hitaasti eteenpäin. Vaellusreitin alkupäästä löytyy vaikuttava kivinen muistomerkki niille ihmisille, jotka meri on vienyt mukanaan. Tämän jälkeen pikkuisia, mustia lunnilintuja alkaa näkyä siellä sun täällä polun varrella. Ensin vähän, sitten jo suurissa laumoissa.
Lunneja kutsutaan Pohjoisen papukaijaksi, ja Saaran mielestä ne olisivatkin oivia päähenkilöitä johonkin hassunhauskaan Disney-elokuvaan. Mykinesissä lunneja ei metsästetä, eikä niillä ole myöskään eläinvihollisia, joten lunnit eivät pelkää ihmisiä. Niitä pääsee siis melkoisen lähelle. Kuvakansiosta löytyy muutamia lunniotoksia. Vekkuleita veijareita!
Yksi Mykinesin vaellusreitin kohokohdista on "silta Atlantin yli" - joka yhdistää Mykinesin pieneen Mykinesholmurin luotoon. Sillalta olisi näkynyt myös suuria suulayhdyskuntia, mutta huono sää pakotti meidät jäämään hieman ylemmäs - emme siis käyneet sillalla, vaan otimme pakolliset kuvat, sanoimme lunneille näkemiin, ja käännyimme takaisin Mykinesin kylään. Sillalta olisi vielä päässyt Mykinesholmurin majakalle, joka on ensimmäinen valo, jonka Amerikoista tulevat laivat Pohjois-Atlantilla yleensä näkevät. Se jäi meiltä seuraavaan kertaan.
Yllätykseksemme Mykinesillä oli meneillään akustiset folk-festivaalit. Paikalliset tähdet siis soittivat siellä ulkona musiikkia, jota toki jäimme kuuntelemaan. Färsaarelaisilla tuntuu olevan musiikki verissä. Nautimme myös lämpimästä kalakeitosta.
Lautta Vagariin lähti ajallaan, ja satamasta otimme suoraan bussin takaisin Tórshavniin. Illalla kävimme testaamassa paikallisen sushiravintolan Etikan (www.etika.fo), joka osoittautui mainioksi valinnaksi. Ja tuore kala tulee tietenkin suoraan viereisestä "lammikosta".
- comments