Profile
Blog
Photos
Videos
29.12 / klo 5.20pm / Kivusta nautintoon on matkaa pelottavan.. PALJON!
Oi kylla! Nyt on sitten uusi kuva kadessa!
Edellispaivan aamuna saavuin siis tanne Kanchanaburin kaupunkiin keski-thaimaaseen. Steissilta otin riksan ja suuntasin paikalliselle backbacker-ghettolle hakemaan kattoa paan paalle. Guesthouseja oli runsaasti, joten valinnavaraa riitti. Yhdessa oli niin kaunis puutarha josta nakyma suoraan Kwai-joelle, etta paatin otta sen. Hintakin oli aika edullinen, 150b eli n 3 euroa. Ja huoneet vaikutti sisteilta... niin, ne vaikutti tosiaan. Yolla sitten sainkin tehda tuttavuutta kaiken maailam tihulaisten kanssa. OK ei gekkoissa mitaan, niita on kaikkialla ja ne on ihan vekkuleita sisiliskoja ja syovat viela niita pikku lintusia jotka puree nin saatanan lujaa, joita myos moskitoiksi kutsutaan. Mutta se, etta lattialla vilistelee yolla hiiren kokosia torakoita ja sanky on aivan taynna jotain pienia otokoita, varmaan luteita tai jotain. Noh, eipa ne varmaan mua syo..
.. lutikoiden polku sangyn lapi.. kauniita unia!
Kampilla taas nopea kuositus ja pienet paivaunet. Herattyani lahdin heti innoissani etsimaan niita kahta japanilais-taiteilijaa. Se ei kylla ollut todellakaan mitaan iisia, koska ne britit ei osannut ihan tarkkaan osottaa sita paikkaa kartalta missa ne pitaa majapaikkaa. Monen tunnin epatoivosen kollaamisen jalkeen paikka kuitenkin loytyi. Kyseessa ei ollut siis mikaan tatuointistudio, vaan huoneisto missa jatkat asuu. Siella sitten tekivat tatuointeja niille, jotka ovat paikasta kuulleet ja tosissaan heilta tatuoinnin haluavat. paa-asiassa kuitenkin olivat myos itse rauhoittumassa ja mietiskelemassa, loman tapaisella siis.
Paasin kuitenkin heppujen juttusille, ja siihen sitten istuttiin matalan poydan aareen lattialle ja ruvettiin horppimaan teeta ja diskuteeraamaan. Olivat kovin vakavan oloisia mutta eivat kuitenkaan silleen ahdistavasti, vaan rauhottavalla tavalla. Ihan uudella tavalla, en ole ennen kokenut sellasta lasnaoloa.
En tieda kauanko siina lopulta istuttiin, mutta jossain vaiheessa jatkat vaan ilmoittivat, etta suostuvat tekemaan mulle kuvan!! Nayttivat, etta paita pois, nyt aloitetaan! NYT! Apua! Noh, vittu. Alotetaan sitten! Jatkat hakivat erivarisia suunnittelukynia ja rupesivat keskittyneena, toisilleen japania spiikkaillen piirtelemaan ja suunnittelemaan plaania kateeni. Taydellisessa harmoniassa keskenaan. Ja mika tarkeinta, vapaalla kadella. Ei siten, kun jos suomessa ottaa kuvan, etta se laitetaan siirtokuvana iholle ja ruvetaan hakkaamaan.. Tunnin suunnittelun jalkeen miehet ilmoittivat, etta he haluavat tehda kuvasta koko kasivarren kokoisen. Tarkoitti sita, etta vanha polynesialainen tribal-tautointini pitaa peittaa. Hetken harkittuani suostuin siihen, koska vanha kuva oli aika huonosti tehty ja haalistunut, joten sita olisi pitanyt korjailla muutenkin lahiaikoina. En vaan olisi uskeonut, etta sita pystyy peittamaan, mutta uskomatonta kylla, jatkat tekivat sen silmia rapayttamatta!!
Suunnittelun jalkeen alettiin tekemaan aarivivoja. Kuvasta tuli todella iso, koko kasivarren mittainen ranteesta olkapaahan, joten pelkkien aarivivojen hakkaamiseen meni 4 tuntia. Sita ei koskaan muista miten paljon se sattuu, kun ottaa uuden kuvan. Ekan 10 min jalkeen sen muistaa todella kirkkaasti. Siina kun katseli kun jatkat tikkas ihoa keskittyneesti, tuntui ettei se etene yhtaan. Tunnin tyostamisen jalkeen oltiin vielakin ihan alkutekijoissa. Pikkuhiljaa aarivivat kuitenkin rupes valmistumaan... Epatoivo oli aikamoinen, kun tajusin, etta nyt oli vasta paasty alkuun ja eka paiva ei ollut mitaan verrattuna siihen, millainen tuska tulee olemaan seuraavana paivana kun aletaan varittaminen, joka on suurin homma. Ja viela kun iho on paljon arempi silloin, kun sita on arsytetty edellisena paivana.
Seuraavana paivana puolenpaivan maissa palasin takaisin jatkien luo. Olivat laittaneet valmiiksi mua varten ruokaa, joten syotiin ensimmaiseksi. Vaikka olin juuri syonyt aamupalan hetki sitten, niin maha veti yllattavan paljon. En tieda yhtaan etta mita se ruoka oli, eika se ollut edes kauhean hyvaa, mutta joku siina oli niin extremea etta teki mieli syoda!
Sitten alkoi se piina! Vehkeet esiin ja taas hiukan suunnittelua ja piirtamista, ja sitten ensimmainen pisto ihoon! Ekan minuutin jalkeen tuska oli niin valtava, etta teki mieli jattaa koko touhu sikseen! Varsinkin kun tiesi, etta edessa on tuntikausia samaa pinaa. Neulat lavisti ihoa, ja jokaisen yksityiskohdan tekeminen tuntui ikuisuudelta, ja epatoivo oli suunnaton kun huomasi miten hitaasti tyo eteni. Ekan neljan tunnin jalkeen oli pari tuntia sellaista, etta pystyi jotenkuten rentoutumaan. Se ei kuitenkaan kestanyt kovin kauaa, ja piina rupes olemaan aivan uskomaton!
Suomessa tatskaajat eivat yleensa tee missaan yli 6 tuntia putkeen yhta kuvaa, puhumattakaan etta tekisi samaa kuvaa perattaisina paivina. Mulle tehtiin kahtena perattaisena paivana 15 tuntia kuvaa. On mulla ennestaankin isoja kuvia ja kivuliaissa paikoissa, mutta ne ei ole olleet yhtikas mitaan tahan verrattuna. Jos joku mulle tulee viela joskus sanomaan etta "ei tatuoinnin teko satu yhtaan" niinkun monet vaittaa, tai tulee selittamaan etta "taa sattus tosi paljon taa kammenen kokonen hamahakinseitti ku tehtiin kyynarpaahan" niin ainakin voin sisallani naureskella tietaen, etta noi ei tieda mitaan oikeesta tatuoinnin aiheuttamasta tuskasta :) Mutta oli se sen arvoista! Nyt on sellanen kuva kasivarressa, etta ei ole kenellakaan toisella. Aito Japanilaisten gurujen tekema, vapaalla kadella tehty oldschool kuva! f*** Yeah! Ihan uskomaton tuuri, etta tallanen tilaisuus tuli ja kaikki onnistui taydellisesti! Aasian taikaa.
.. Siina pari teaseria. Lisaa fotoja tulee kunhan kuva on parantunut kunnolla ja on paremman nakonen!
Tanaan herailin aamulla aikaisin ja paatin lahtea katselemaan lahialueiden nahtavyyksia. Eli ensimmaisena tietenkin suuntasin kohti vanhaa kunnon Kwai-joen siltaa. Koska kasi oli viela sen verran kipea, en uskaltanut ottaa moottoripyoraa joten paatin lahtea jalleen kerran kavellen. Matka sillalle taittui reilussa tunnissa. Oli ihan hieno filis kavella sita kuuluisaa siltaa ja hengailla niilla alueilla...
Kavin paivan aikana myos kiertelemassa museoita. Niita taalla onkini sitten laidasta laitaan, suurin osa tietysti sota-aiheisia, kun kwai-joen alueella kerran ollaan. Jotkut oli niin naurettavan huonoja, etta tunsi suunnatonta myotahapeaa niiden pitajia kohtaan. Mainostettiin "world war 2 museum" ja hienoja valokuvia kaikista vehkeista ja systeemeista. Sitten "museo" olikin jonkun paikallisen judanssijatkan kellarissa tai autotallissa muutama hassu sivuvaunu-tsyntappi ja mallinukke jonka paalle puettu epa-autenttinen uniformu, ja sitten jotain lehtiileikkeita laminoituna poydalla. Ja tietty jatkan kaikkea omaa tavaraa siella seassa, olihan se samalla sen autotalli..
Osa museoista oli ihan mieleenpainuviakin. Oli yksi ihan pateva sota-museo missa oli esilla mm. Kwai-joen siltaa rakentaneiden sotavankien jaannoksia ym..
Sitten oli yksi ihan janna paikka, en oikeen ymmartanyt mika se oli. Se museo (tai mika sitten olikaan) loytyi yhden Watin sisalta, siis silleen etta sinne piti kulkea sen watin lapi ja se oli siella takana. Pari huonetta taynna elainten luurankoja, kalloja, seka liemeen sailottyja nisakkaiden, lintujen, seka kaikenmaailman liskojen ja matelijoiden ruumiita ja sikioita. Erityisesti mieleen painui asetelma, jossa oli aseteltu kaksi ihan pienta, kissan kokoista peuran tms. vasaa vierekkain ja iso kaarme niden ymparille. Todella liikuttava.
Huomisen suunnitelmia en ole viela lyonyt lukkoon. Tekisi mieli vuokrata kajakki ja lahtea melomaan joelle. Pelkaan kuitenkin, etta siina touhussa saattaa tulla ihan aikuisten oikeesti todella kuuma. Etenkin kun taytyy nyt pukeutua pitkahihaseen paitaan muutama paiva.
Toine vaihtoehto olis, etta vuokraisin moottoripyoran ja kavisin katselemassa kaupungin ulkopuolella olevia luonnonpuistoja ja muita nahtavyyksia. 40km paasta loytyy mm. tiikeripuisto, joka aluksi kuulosti tosi houkuttelevalta, kunnes kuulin, etta ahneet puiston perustajat ovat ruvenneet tekemaan liikaa bisnesta toiminnalla. Huumaavat elaimia, jotta ne olisivat rauhallisia ja ihmiset voisivat menna samaan kuvaan niiden kanssa, ja myy vat niiden turkkeja jne.. Ja puisto on perustettu alunperin luonnonsuojelutarkoituksessa... Mina ainakin boikotoin. Mut on taalla luonnonpuistoja, luolia ja vesiputouksia ym nahtavaa..
Lahistolla sijaitsee myos meditaatio-temppeli jonne vasynyt reissaaja saa menna haluamakseen ajaksi rauhoittumaan. Paikka on ilmainen, ja siella saa viipya niin kauan kuin haluaa. Kuulostaa houkuttelevalta, mutta en usko etta ainakaan viela lahden sinne. Ainakin huomisen vietan viela nahtavyyksia katsellen, sen jalkeen voin lahtea etsimaan nirvanaa ;)
Kello rupeaa olemaan aika paljon, joten pitaapi varmaan ruveta hakeutumaan paivalliselle johonkin vihtyisaan kuppilaan, jonka jalkeen sinne ihanien luteiden ja torakoiden valloittamaan pesakoloon.. Mista tulikin mieleeni, etten ole kertonutkaan uusista luonto-tuttavuuksista joita olen kohdannut tahan asti majapaikoissani. Gekkoja on ollut tottakai joka kampassa. Koh Changilla bungalowissani pelastyin puolikuoliaaksi ekana yona, kun kavin miestenhuoneessa, eli reialla lattiassa. Huomasin, etta 10cm paassa naamastani seinalla minua tuijottaa lohikaarme. No ei se sitten ollutkaan lohikaarme, mutta jaatavan kokoinen, n. 40cm pitka ja varsin hyvin syonyt lisko. Se tais pelastya mua yhta paljon kun ma sita, koska molemmat lahti aika hataseen eri suuntin. Lisko kuitenkin hengaili aina oisin siella kampan seinilla, ja siihen tottui. Oikeestaan tosi kaunis otus.. Sitten siella oli myos yksi jaatavan kokoinen spyderi! Siis ihan oikeesti todella iso, kammenen kokonen. Ja ruma. Ruma kun perkele. Ja liikkui vikkelasti, saalistin sita taskulampun ja luudan kanssa aika kauan ennen kun lopulta nitistin sen viekkaan ketaleen. Onneks ei ole tullut sen jalkeen enaa tollasia vastaan, hyi... Tan hetkinen kamppa on kuitenkin kaikkein pahin, yoaikaan joka puolelta kuuluu hirveeta rapinaa ja lattialla torakat menna viipottaa. Ja sitten on viela niita saamarin pienia otokoita se sanky taynna.. onneksi on se silkkimakuupussi joka suojaa noilta pedoilta!!
- comments
Jami Ukko pist kuvan kuvast. Kuvast kuvan kuvast meinaan.