Profile
Blog
Photos
Videos
Ensimmainen ja viimeinen kerta
Terveisia maailman suurimmalta kaatopaikalta, Intiasta! Reissu alkoi vahvasti. Saatiin illalla Kathmandusta Intian viisumit, ja paatettiin suunnata suoraan kohti rajaa. Otettiin yobussi ja aamulla kuudelta oltiin rajakaupungissa. Rajalle paastiin kahdeksalta. Kiltti rajaviranomainen antoi Latelle 33 dollarin sakon, kun jatkan viisumi oli ylittynyt paivalla. Selittelyt ei tallakertaa auttaneet joten jatkan lompakko keveni.
Intian puolella etittiin bussiasema ja otettiin paikallisbussi kolmentunnin matkan paassa olleeseen kaupunkiin, jonka ohi kulki junarata. Bussimatka keskeytyi kun moottori rupesi keittamaan ja kuski joutui ajamaan tien reunaan. Bussin moottoriin paasi kasiksi, kun bussin lattian avasi. Kuski rupesi tutkimaan systeemeja, ja fiksuna inkkarina avasi jaahdytysnestesailion korkin… Luonnollisesti kiehuvat vedet purskahti kovalla paineella ympari bussia ja bussi tayttyi vesihoyrysta.. Intialainen sauna? Ei niin miellyttavaa, kun lampoa muutenkin sellaset 35 astetta. Hieno alku!
Radanvarsikaupungista ei hirvean tarkkoja muistikuvia ole, silla siella vasytti ja vitutti niin paljon etta ei jaksanut keskittya mihinkaan. Todettiin vaan, etta sille paivalle ei ollu enaa junalippuja Delhin junaan saatavissa. Epatoivon hetkella tormattiin sattumalta paikalliseen liikemieheen, Rupaliin, jonka avulla saatiin junaliput iltajunaan mustasta porssista pieneen lisahintaan. Sit junaa odotellessa nukuttiin sen Rupalin pienessa toimistossa jossain slummissa kerrostalossa. Ei tainut Rupalin bisnekset oikeen luistaa, kun kesken unien sisaan tunki lauma miehia jotka irrottivat ja veivat mennessaan Rupali-raukan kattotuulettimen. Taman jalkeen oli varsin lammin fiilis, ja myos karpaset loysivat meidat. Sen jalkeen ei enaa nukuttukaan.
Junassa todettiin, etta meidan paikat on ihan eri puolilla junaa. Sattumalta Laten vieressa istui Mr. Khan, kansainvalisen tyonvalitystoimiston toimitusjohtaja. Jatkalla oli sen verran paalua, etta oli varannut itselleen kaksi paikkaa. Mr Khan ystavallisesti lahjoittikin mulle toisen paikoistaan. Khanin kanssa paskaa jauhaessa, puolin ja toisin ruokaa ja juomaa tarjoten siina ilta menikin.
Aamulla Delhissa. Olin tsekannut netista backbacker-alueen (joita normaalisti valtan, mutta tallakertaa tein poikkeuksen), ja kaveltiin sinne etsimaan majoitusta. Aikomukseni oli tosiaan Delhissa vaan levyttaa ja kerata voimia pari paivaa ennen jatkolentoa, joten asetin Guest Houselle jonkin verran kriteereita. Tai oikeastaan ainoa kriteeri aluksi oli WiFi-netti. Mutta pikkuhiljaa totesin, ettei silta alueelta loydy yhtaan kohtuuhintasta mestaa mika sen kriteerin tayttaisi. Lopulta yli nelja tuntia kierreltiin alueella, kaytiin lapi valehtelematta ainakin 100 eri hotellia ja gh:ta. Valilla meilla oli oikeen armeija erilaisia hannystelijoita tarjoamassa hotellipaikkoja. Viimein loydettiin riittavan halpa, ei ihan kadun varressa oleva, saadyllinen mesta.
Hirveesti ei Delhiin tullut tutustuttua, meidan kadulta en poistunut oikeestaan kertaakaan. Niiden kolmen paivan aikana mita Delhissa vietettiin, kaytiin lahinna paikallisissa ruokamestoissa maistelemassa paikallisia ruokia. Ei Intian keittio ihan kylmaksi jattanyt. Jotain hyvaa tassakin maassa siis! Niin ja huoneessamme oli myos huonepalvelu! Ja huonepalvelu ei maksanut kaytannossa mitaan ja ihan normaalin hintanen ruokalista.. Joten illalla ei vaivautunut edes lahtemaan huoneesta, vaan safkat huoneeseen mars.
Ei saisi nain lyhyen vierailun perusteella tuomita, mutta paska maku jai Intiasta. Ihmiset vastenmielisia, kaikkialla TODELLA paskasta ja karpasia niin paljon etta pimensi auringon. Mut intia jaa nyt taakse! lentokentalle ->
- comments