Herätyskellon soidessa iskee itsesääli. Sitten muistan missä olen, ja mieli kirkastuu. Edessä on huippupäivä, ei auta muhia sängyssä yhtään pidempää. Aamiaisen jälkeen tehokas lähtö Sky Train asemalle, josta nappaamme junan kohti Bangkokin luoteisosaa. Tässä vaiheessa sataa jo kaatamalla, mutta ei auta narista; kun on buukattu fillariretki niin sillehän mennään :)

Yhteistyökumppanimme kautta järkätty pyöräretki houkuttelee säällä kuin säällä; kuinka moni on oikeasti ajellut Bangkokin ruuhkissa maastopyörillä? Itse olen ainakin ylpeä tästä saavutuksesta, vaikkakin se koitui osaltani hieman dramaattiseksi.. tästä lisää myöhemmin :D Fillarijengissä oli kymmenisen ihmistä, hienointa oli nähdä sympaattinen hollantilaispariskunta, joilla oli mukanaan 2- ja 4-vuotiaat lapset. Hollantilaiset selvästi syntyvät pyörän selässä, koska tuo 4-vuotias tyttö istui rennosti pyörän tarakalla, ilman mitään turvaistuinta. Itse olisin varmaan vastaavassa tilanteessa köyttänyt naperoni tiukasti vähintään turvaistuimeen ja nakannut vielä kypärän päähän.

Ajelimme Bangkokin hienostoalueen läpi kohti China Townia, jonka kapeilla kujilla pyöräjengimme herätti suurta hilpeyttä. Pysähdyimme välipalalle pikkuiselle puistonkaistaleelle, ja jatkoimme matkaa kohti jokea. Sulloimme pyörät jokiveneeseen, ja navigoimme joen toiselle puolelle, kohti tuntemattomampaa osaa kaupungista.

Kaatosade yltyi, ja ajoimme sadeviitat hulmuten pitkin kapeita teitä keskellä trooppista metsää. Tiet olivat liukkaita ja luottokenkäni, Havaianas-sandaalit tekivät minulle oharit. Jarrutellessa jalka luisti alta, balanssi petti ja loppu on historiaa. Tavoitin itseni ojasta pari metriä alempaa. Käkätettyäni hetken mutaliejussa maastopyöräni alla, sain koottua itseni ja kammettua itseni väljemmille vesille. Kokemus tämäkin.. Ajelimme pikkuiselle "kyläkaupalle", jonka terassilla muut nauttivat virvokkeita ja minä nautin selänpesusta. Olin yltä päältä mudassa, päälläni sattui ironisesti olemaan "prinsessa ja sammakko"-t-paita, joka sopi tilanteeseen enemmän kuin hyvin. "Siistiydyttyäni" jatkoimme matkaa, ja retkemme olikin jo loppusuoralla. Jokipaatilla takaisin China Townin läpi palauttamaan fillareita ja Sky Trainilla hotellille. Olin märkä kuin uitettu koira ja haisin varmaan kuin rankkitynnyri. Lämmin suihku ja puhtaat vaatteet eivät ehkä koskaan ole tuntuneet niin hyviltä! Tunsin itseni lähes jälleensyntyneeksi.

Ei muuta kuin takaisin Sky Trainiin ja MBK- ja Siam-ostoskeskuksiin syömään ja ostoksille. Runsauden pulan keskellä oli vaikea keskittyä, kaikkea oli niin paljon, joten keskityin kännykän suojakuoriin. Ostin niitä muutamia erilaisia, Jenkkireissulta ostettuun Blackberryyn kun ei Suomen markkinoilta löydy minkään sortin suojakuoria. Ostosreissun jälkeen menimme takaisin hotellille siistiytymään ja sitten kohti Bangkokin yöelämää.

Nautimme ehkä Bangkokin kalleimmat drinkit loistohotellin kattoterassilla, mutta paikka oli niin upea että sinne on palattava joka kerta kun kaupunkiin eksyy. Ihanat sohvat, loungemusiikkia ja ympärillä kauniit öiset suurkaupungin valot. Yläluokkaisista tunnelmista laskeuduimme takaisin maanpinnlle, ja huristelimme tuk-tukin kyydissä paikallisiin rock- ja jazz-baareihin. Oli leppoisa ilta.