Profile
Blog
Photos
Videos
Hoo, vuosi on vaihtunut! Ta-daa!
Ja vaihtuihan se peräti täälläkin. Tosin kenties hieman vähemmän railakkaammissa tunnelmissa kuin koti-Suomessa - ilotulitukset puuttuivat! Mutta silti, eksyttyämme paikkaan nimeltä "Paikka" (The Place - kyllä, oikeasti!) saatoimme omin silmin todeta, että kyllä nämäkin ihmiset osaavat ottaa Uuden Vuoden vastaan omalla tavallaan, valoshöyllä ja konfeteilla höystettynä. (Ja eksyimme muuten ihan OIKEASTI "Paikkaan". Emme oikeasti tienneet, minne mennä.)
Eksyttyämme uudenvuoden aattona vielä hieman lisää, päätimme aloittaa vuoden 2011 länsimaalaiseen tapaan - eli, aivan oikein! Syömällä hampurilaiset McDonaldsissa. Älkää edes kysykö. (Mutta oli oikein opettavainen reissu - "suurkaupunkiin voi OIKEASTI eksyä!")
Uudenvuodenpäivä meni sitten leppoisasti kävellessä ympäri Pekingin business-aluetta, lähdimme tutkiskelemaan aluetta kävellen kello 12 aikoihin - ja takaisin hotellilla oltiinkin sitten 18 jälkeen. Tuommoiset ~15 km tuli vissiin tarvottua ympäri betonihelvettiä. Kävimme löytämässä uudenvuodenaattona hävittämämme jäljet, ja samalla luomassa katsauksen Pekingin eroihin asumustoissa. Tämä ero on konkreettisesti havaittavissa, kun vertaillaan Pekingin "normaalia" asuinaluetta sekä Pekingin business-aluetta. Voinee sanoa, että eroa on kuin yöllä ja päivällä - tai kuin Suomella ja Venäjällä. Oikeasti. Business-alueen modernit rakennukset ja kokeileva arkkitehtuuri hautaavat "normaalien" asuinalueiden suhteellisen kurjat hökötykset alleen täydellisesti. "Tule Pekingiin asumaan! Jokaiselle oma neliömetri tarjolla!"
Päästyämme tältä Business-eksursiolta hotellille, huokasimme hetkosen ja lähdimme kohti torialuetta hotellimme lähellä.
No, vituiksihan se meni.
On loppupeleissä helkatin hyvä sääntö, että ÄLÄ kävele nollat taulussa suurkaupungissa. Ikinä! Kävelimme hotelimme lähistöllä olevaa hutongia (eli katua, mikä on "alkuperäisessä" kunnossa ja tyypillisen pekingiläisen asuinalue - täytynee ottaa tästä kuva myöhempänä) pitkin, ja kuviteltuamme reitin tutuksi ja turvalliseksi paahdoimme katua suoraan. Ja suoraan. Ja sitten käännyimme. Ja sitten..... "Missä.... *** me ollaan?!"
No sillä ja lailla. Noin 15 minuutin kävelymatkasta torialueelle muodostuikin tunteroisen mittainen selviämistaistelu jostain helkatin kuka-ties-mistä takaisin sellaiselle alueelle, josta voi bongata turvallisen maamerkin, jota kohti suunnistaa. Luojan kiitos mukana oli Jari sekä Jarin silmät!! No, tulipahan taasen käveltyä - vaihteen vuoksi.
Eipähän! Kunnon suomalaista ei lannisteta kävelyttämällä. Torialueelle päästiin, joten vuorossa oli.... Makujen maailma, töttö-röö!
Joten! Ensimmäisenä arvostelukohteena eksoottinen ruoka nro 2: Merihevonen!
Jarin sanomaa: "Rapsakka, mausteinen ja kitkerä jälkimaku. Mausteista 4 tähteä, itsestä merihevosesta 2 tähteä. Ihan jees snäcksi."
Eihän tämä vielä riitä. Tämän jälkeen jotain.... Erikoisempaa! Skorpioneja!
Ensi alkuun Jari aloitti syömällä neljän pienen skorpionin satsin, jotka olivat kätevästi samassa tikussa. Jarin tuomitsemaa: "Eivät maistuneet millekään. Paha tästä on siis mitään arviota laittaa. Rapeata oli, mutta makua oli vain rasvan ja palaneen skorpionin verran. Sipsipussin osto tulee halvemmaksi. Pettymys!! Yksi tähti."
No, jos pienet skorpionit tuottavat pettymyksen... Miten olisi yksi ISO skorpioni? (Koska koolla on väliä!) Tämä veijari oli noin kämmenen kokoinen, mustaksi paahdettu mötikkä tikussa, joka siis ennen ostoa uppopaistettiin vielä rasvassa. Siinä, missä merihevoset ja pienet skorpionit maksoivat 20 römpöttiä per tikku, tämä hilpeä häppiäinen maksoi 100 römpöttiä. Perkele! Pakko olla hyvää!
Jannen sanomaa: "Pelottavan näköinen möykky. Kärventyneestä ruumiista pilkistää vielä esiin karvoja, myrkkypiikki näyttää vieläkin pelottavan tappavalta. Eikä näkyä helpota yksi ISO saksi, mikä on jätetty purtavaksi. Om-nom-nom?
Ja paskan marjat. Suuhun jää vain kärventyneen hiilen maku. Rutiseehan tämä skorpioni kivasti suussa, mutta maku on kuin mustaksi käristyneen makkaran kuorta söisi. Ja keskiruumis oli niinkin hyvin paahdettu, että se oli sisältä täysin ontto. Pelottavuudesta 5 tähteä, mausta.... Voiko tälle edes yhtä tähteä antaa? -1! Rahat meni, ja vituttaa vieläkin!"
Makujen maailma palaa taasen seuraavan kerran!
Uuden päivän uudet jutut koittivat jälleen tänään. Vanhasta tottumuksesta - ta-DAA - suuntasimme kävelylle. Toisena päivänä hieman puutteelliseksi jäänyt turnee Tian'anmenin aukiosta sekä Kielletystä Kaupungista otettiin uudelleen käsiteltäväksi - tällä kertaa heti aamusta alkaen. Ja jösses sentään, näissä paikoissa todellakin RIITTÄÄ nähtävää - päivän, jopa parin verran! Tian'anmenin aukiolla on vielä näkemättä itsessään Mao-ukkeli mausoleumissaan ottamassa lepiä, koska paikka oli yllätys yllätys kiinni tänään. Saatamme suunnistaa sinne vielä tiistaina. Muita paikkoja aukion lähellä on mm. kansallismuseo sekä kongressisali, joiden näkemiseen voi uhrata helpostikin pari päivää.
Ei-enää-niin-kielletty-kaupunki oli laajuudeltaan... Iso. Näkemistä ja Kiinan historian kokemista riitti - ja riittäisi edelleenkin, innokkaampi historiafanaatikko voisi tähän uhrata koko päivän - ja enemmänkin. Kielletyn kaupungin takana oli vielä Hiilikukkula, joka tarjosi sen huipulla olevan temppelin ansiosta mukavan näköalan koko Pekingiin.
Emme mekään sentään AIVAN täysin ole vieraantuneet länsimaalaisuudesta. Jokaiseen päivään on tähänkin päivään mennessä tarjonnut oman erikoisherkkunsa "länsimaalainen kahvihetki", yleensä joko McCaféssa tai Starbucksissa. Tämä linja jatkunee!
Huomenna on luvassa jotain jännää! Selvitimme tänään, että Kiinassa on pitkä ja iso muuri, hoo! Päätimme siis kunnon länsimaalaisen kapitalismin runtelemina turisteina varata aamuksi taksin ja suunnistaa muurille!
Taksilla muurille - "melko kallista", sanoisi joku kiinalainen. "Melko reilua", sanoisi suomalainen. Siinä se pieni ero! Matkaa Badalingin kohtaan muurille (ison muurin nähtävyydet on siis jaettu useampiin kohtiin, joissa voi käydä) kertyy 60 km suuntaansa, ja taksikuski vielä ilmeisesti (tai ainakin toivottavasti!) odottaa meitä kiertelymme ajan alkupisteessä. Ja se hinta? Koko paketti 600 römpöttiä (siis 300 per persaus, nopealla matikalla) - eli 68 euroa yhteensä. Niin... Siis, matkaa yhteensä 120 km, aikaa matkantekoon menee X tuntia + Y määrä odottelua - melko pilkkahinnalla! Tilaappa samanmoinen reissu suomalaiselta taksimieheltä, saattaa olla että 600 römpöttiä muuttuukin silloin 600 euroksi.
Keskiviikkona on luvassa jotain vielä jännempää! Reissusuunnitelmaammehan kuuluu, että siirrymme Pekingistä Shanghaihin. No, tänään kävimme hankkimassa asiaankuuluvan kulkuvälineen - junan! Tai siis, liput ainakin. Lähdemme siis keskiviikkona kello 21 jotain paikallista aikaa, paikallisella junalla, paikallisen junan makuuvaunussa kahden muun paikallisen kanssa. Jännää! Matka kestää noin 12 tuntia, ja varasimme paikat Soft Sleep-osastolle, eli makuuhytteihin. Hintaa tuli noin 700 römpötin verran per istumalihas.
Makujen maailmasta puheen ollen - tänään tarjoiltiin taasen jänniä ravintolakokemuksia, ruokalajin nimeltä "Hot Pot" muodossa. Kuulemma ko. ruokalaji on suosittu täälläpäin - pakkohan sitä oli siis kokeilla.
Idean sisältö valkeni meille vasta himpun verran myöhemmin. Tarjoilija saattoi meidät pöydän ääreen, jonka keskellä oli liesi. Lieden päälle tuotiin kulho, jossa oli mausteinen öljyseos. Tähän mausteiseen öljyseokseen meidän tuli sekoittaa raaka liha ja kasvikset. Aivan. Meidän. Sekoittaa.
Yhdistelmä "me" ja "kuuma öljy" ei kuulosta erityisen turvalliselta. Turvallisuudesta en tiedä, mutta hitto vie, on taas todennäköisesti länsimaalaiset turistit häpeissään - kiitos meidän. "Mihin tämä laitetaan?!" "Saako tätä keittää?" "Näinkö minä tämän täältä otan?!" Herramunjee.
No, ruoka oli tulista ja täyttävää! Mutta minä en herran jestas tiedä, miten IHMEESSÄ ne pippurit olivat NIIN kirpeitä - byäääh! Mutta halpaa oli, 28 römpöttiä per nokka.
Meitä väsyttää nyt hieman. Jutut ovat olleet tasoa "heh heh heh - HEH HEH HEEE HEHEH HEH!", joten uni voisi tehdä kummalekin hieman terää. Varsinkin huomista muuriekskursiota ajatellen.
Hyvää yötä.
- comments
Marko Haha! Että hymyilytti äijien jutut :) Oikeella asenteella ainaki ootte liikenteessä, vaikka tilanne näyttää kuinka masentavalta tahansa, ei se auta mennä ku leuka maassa kohti uusia pettymyksiä! Käykee ja ottakee kuvia paljon jotta tiälläkkii tännää missä sitä ollaan oikkeen menossa :) TSEMPPIÄ MOLEMMILLE JA TERKUT NINALTAKI!
JariTsingtao No sepäs, hyvä että kelepaa. Jos ei muu niin ainakin asenne on kohillaan ja pakko täällä on ollakkin. Sen verran haastavasta maasta matkustusmielessä on kyse, että pienestä ei vaan saa valittaa. Monia näihinkin liittyviä asioita ei vaan pysty yhdessä blogissa kertomaan, joten kerromma lisää sitten siellä koto soomessa. Ja niitä kuva, kyllähän niitä tulee ja tärkeimmät on siellä galleriassa, joten pälyilkäähän nyt niitä. Kiitos kovasti terveisistä, nämä terkut on hyvä juttu ja terkkuja täältä kiinan maasta teillekkin (huutomerkki!)