Profile
Blog
Photos
Videos
We'll keep you flying!
Darwin 19.03.2010 - 23.03.2010
Ja taas mennään ja lennetään, nyt kohti Darwinia. Aamulento sopi meille kuin nakutettu ja pirteinä lähdettiin matkaan. Darwinissa meitä odotti se meille suomalaisille ah niin ihanan tuttu lomalentojen kohokohta: kuuma ja kostea trooppinen ilmasto. Wet season on viime metreillä ja sadetta vain kuurottain, mutta kyllähän hymyt hyytyi kun se kuuro osui kohdalle matkalla hotelliin. Itkupotkuraivaria muistuttava kiukuttelu takapenkillä sai vain lisäpotkua ajatuksesta kahden yön telttaretkestä Kakadulle: mehän ei todellakaan retkeillä enää mihinkään! Sade väistyi ja hotelli kohotti mielialat, ihana ylellisyys altaineen ei vaan voi jättää ketään kylmäksi. Kamat huoneeseen ja kaupungille kummastelemaan. Darwin osottautui ihanan idylliseksi pieneksi kaupungiksi, asukkaita vain 75 k ja kostein kaupunki maailmassa. Mekin löydettiin heti ostari ja ranta, mitäs muuta sitä tytöt tarvitseekaan ☺ Täällä on todella siistiä ja viihtyisää, kuin mini-Sydney tropiikissa. Ollaan jo katseltu uutta kotia rannalta, ajateltiin laittaa se ensin vuokralle ja palata sitten myöhemmin itse asustamaan sitä.
Mutta sitten siihen kohokohtaan, eli retkeilyyn. Ehkä täytyy tässä kohtaan myöntää että pikkaisen oli into laskenut tuon Ulurun myötä ja camping elämä ei kauheasti hotelliyön jälkeen houkuttanut. Mutta tottakai innokkaina luonnon ihmeityksiä lähdettiin katselemaan. Aamulla ensin kohti Litchfieldiä ja ihania vesiputouksia. Kävimme Florencella heti aamulla uinnilla ja olihan se aivan mahtavaa. Kuin paratiisi ja sininen laguuni. Ja rauha ja kiireettömyys oli astunut häslingin ja kiireen tilalle, ah mikä fiilis ;) Vaikka putoukselle pääseminen edellyttikin taivallusta vaikeakulkuisessa maastossa, villien wallabien leikki kallioilla sai fiiliksen vain kohoamaan. Wautsi ja WAU, WOW sitä ihmetyksen, ihastuksen ja huokailujen määrää kun kuljimme kohti putouksia. Lauantaipäivän toinen kohde oli paikallistenkin suosima piknikpaikka. "Vain" kolmen tunnin ajomatkan päässä Darwinista sijaitseva täynnä pikkuputouksia ja waterholeja oleva idyllinen mesta. Täällä pystyi rohkeimmat (siis ei me) laskemaan putouksia ilman kajakkia. Uikkarit ja kestävä kankku riitti varusteeksi. Putousten välissä olevat waterholet tarjosivat fiilistelijöille ihanat vilvoitteluhetket putousten alla. Rämäpäisimmät tarjosivat vielä pellehyppyjen kuninkaat upeilla esityksillään hypätessään alas kallioilta. Illan tullen leirille saavuttuamme meitä odottikin ylläri: telttamökit olivat tuttua tutummat kuten koko leirikokonaisuuskin, mutta faciliteetit sitten kruunasivat koko potin. Ei ötököitä, ihanaa nurmea ja pisteenä sen iijoen sillan päällä; oma uima-allas ja allasbaari. Kyllä turistin on taas kiva olla :D
Tytöt nukkuivat kuin pikkuporsaat teltassaan. Ei valitusta eikä voivotusta. Ainoa miinus oli naapuriteltan setä joka oli herännyt tuntia liian aikasin ja mölinällään herätti kaikki muutkin. Heidi tietysti kauniisti seuraavana iltana kuittasi asiasta eikä ongelmaa enää seuraavana aamuna ollut havaittavissa. Muutkin vain tuumasivat että toinen aamu oli huomattavasti hiljaisempi ;) Tähän täytyy ehkä tuumata teille jotka tämän jalon pienen piilokettuilun taidon minusta tiedätte että jotain on tapahtunut, nyt se onnistuu jo suht' ok jopa lontooksi ;) Sunnuntaipäivänä maisemat vaihtuivat putouksilta kallioille. Lähdimme kohti Kakadu National Parkia ja kohti Charles Darwinin jalanjälkiä. Alue on kooltaan 20 k neliökilometriä eli siis kokonaisen maan kokoinen. Meille tietenkin mahdollisuuteena oli nähdä vain valitut helmet joten ei muutakuin siis niiden luokse. Billabongit olivat vielä loistossaan märän kauden jäljiltä ja näimme luonnon tarjoamat edellytykset elämän säilymiseen kuivan kauden yli. Paperipuut näyttivät kuinka korkealla vesi oli ollut ja kuinka kaikki tulee olemaan aivan kuivaa ennen uusien sateiden saapumista. Meidän ajankohta reissulle osui kyllä aivan nappiin. Se mikä kiinnitti meidän huomiomme aivan ensimmäiseksi, oli mieletön pikkulintujen laulu. Näitä säveliä emme olleet kuulleet kuukausiin. Luonnon oma sinfonia on kyllä parasta antia.
Matkan edetessä saavuimme joelle, jossa asustaa monta monituista krokotiiliä. Lähdimme veneilemään ja katsastamaan josko pääsisimme tutustumaan kavereihin lähemmin. Ja päästiinhän me, todella läheltä. Siihen se neiti sitten päätti tulla ihmettelemään, ihan meidän veneen kylkeen. Ja hienosti esitteli myös hampaitaan, kyllä, isot ovat mutta harjata ne voisi välillä, henkes haisee ;) Suurin näkemämme kroko oli noin kuusi seitsemän metrinen hirmu, mutta hän ei ollut linssilude vaan sukelsi syvyyksiin heti kun yritimme alkaa zoomaileen. Mutta pienemmän neljä viisi metriset tarjosivat kuvaajille hyviä otoksia. Veneen kapteeni kertoi paljon kivoja tarinoita ja laivakoira piti järjestystä yllä ☺
Teimme vielä pitkän päivävaelluksen seinämaalauksia ja kalliovuoria ihastellen. Maisemat tarjosivat huikeita elämyksiä, jylhyyttä ja lakeuden loistoa silmänkantamattomiin. Se tunne, mitä kaikki upeus toikaan, oli aivan käsittämätöntä. Eläimiä riitti lehmistä vesipuhveleihin ja pienistä ruskeista isoihin mustiin wallabeihin. Tätä on Australian luonto parhaimmillaan. Auringon laskiessa kallioisilla vuorilla suuret sudenkorennot nousivat kallioiden ylle. Näky oli hieno ja ainutlaatuinen.
Maanantaina ennen paluuta kaupunkiin saimme vielä kokea "safarin" tunnelmaa. Nelivetokuorma-autolla painelimme läpi veden, rämeikön ja kivikon. Kokemus oli mielenkiintoinen, voitte ehkä kuvitella pomppimisen määrän istuessa kuormurin takaosassa ☺ Leirintäalueen allas jäi kyllä kakkoseksi kun retken päätös tarjosi huikean uintipaikan vesiputouksilla. Toivottavasti kuvat puhuvat puolestaan. Luonto on kyllä ihmisen suurin innoittaja, reissulla selvisi mistä Sydneyn Oopperatalo on saanut muotonsa ja sekin on nyt ikuistettu. Ja ehkä Up! - kohti korkeuksia on saanut ideansa juuri näiltä putouksilta ;)
Niin, nyt siis on tiistai 23.3.2010 ja istumme Darwinissa rantsussa kirjoittamassa elämyksistämme. Puiden varjossa tuulen henkäys muistuttaa lähinnä saunan löylyn heitosta, voiko joku nyt kääntää sen lämpöpuhaltimen poispäin meistä :D Ei vaan, elämä on ihanaa ja täällä kuumuudesta saa nauttia. Pulla on hyvää ja bebesi kruunaa herkkuhetken. Yö oltiin hostellissa ja saatiin taas pyykit pestyä. Nyt on hyvä lähteä jatkamaan matkaa kohti Balia ja Kuta Beachiä jossa Mikko jo meitä odottaakin!
- comments