Jeeeee, hengisssa ollaan! Tama teksti on kielletty aideilta, joten Raitsu ja Hellu, menkaa katsomaan vaikka kuvia tai videota. Eilen lahdettiin siis tuolta Vang Viengista minibussilla kohti 230 kilometrin paassa olevaa Luang Prabangin kaupunkia. Kuski oli melko hidas, joten vauhti ei kylla pelottanut, eika paha olokaan tullut vuorenrinteita kiertelevalla matkalla. Mutta sitten tulikin mutkia matkaan, kun tultiin mutkan takaa toiseen mutkaan, jossa oli sattunut kahden auton kolari. Toinen auto oli ilmeisesti paattanyt vetaa mutkat suoriksi ja tormannyt kylkeen, ja jeeppi oli pelottavan lahella vuorenrinnetta. No, ilmeisesti kaikki matkustajat oli hengissa ja he olivat selvinneet vain peltivaurioilla. Meille meinas kayda vahan hassusti, kun tielle oli valunut oljyt toisesta autosta. Meidan kuski ei tietenkaan heti huomannut tiella ollutta oljya, vaan lahti ohittamaan tuota kolaripaikkaa. Huomattiin se oljy kylla siina vaiheessa kun meidan auto lahti valumaan alaspain, kohti rotkoa. Kuski loi kaasun pohjaan, ja auto oli suurinpiirtein poikittain tiella, ja valui vain alaspain. Hypattiin sitte koko porukka akkia autosta ulos, etta ei kuoltais. No, onneksi sitten jollakin kivenmurikalla saatiin auton liuku pysaytettya, ja pojat vahan tyonsivat sita niin paastiin oljykohdasta eteenpain. Hieman kuitenkin jannitti jatkaa matkaa tuolla serpentiinitiella oljyisilla renkailla. Lisaa ongelmia ei kuitenkaan ilmennyt, ja paastiin hengissa Luang Prabangiin. Aikaakaan ei mennyt kuin 7,5 tuntia. Ja aideille tiedoksi, ku kuitenki luitte kielloista huolimatta, enaa ei matkusteta taalla Laosissa, vaan seuraava matka on lento Bangkokiin. Jos ei nyt sitte jotain skootteria vuokrata ja laheta ite kokeileen miten pysytaan noilla teilla... No, sitten asiaan. Tama Luang Prabang on tosi kaunis vanha kaupunki kahden joen risteyksessa. Kauniita vanhoja rakennuksia, kivoja pikkukatuja taynna kahviloita ja ravintoloita, paljon temppeleita (joita me ei enaa oikein jakseta kayda kattelemassa), ja vihdoin ihana, tunnelmallinen Night Market. Tahanastiset marketit (eli vahan niinku torimyyjaiset) on ollu joka maassa aika hermojaraastavia paikkoja yliaggressiivisine myyjineen ja sekavine kojuineen. Taalla tuolla marketilla kaikki ovat laittaneet tavaransa esille tosi kauniisti, ja jokainen myy vain jotain tiettyja kasitoita (ja jotkut myos samalla tekee niita), ei siis niin kuin monessa muussa paikassa, jossa jokaikisessa kojussa on samat kopiopaidat, laukut ja kengat. Kirjoittaja on siis Kata, voi olla, etta tuolta toiselta osapuolelta ei irtoais noin ylistavaa tekstia mistaan marketista. Aamulla vaihdettiin hotellia, ku muurahaiset sai musta henkisen yliotteen. Ainakaan viela tuolla uudessa paikassa ei niita hirveesti oo nakyny. Tanaan saadaan tuolla uudella hotellilla ilmainen paivallinen lauantain kunniaksi, toivottavasti on hyvat poperot.