Profile
Blog
Photos
Videos
Viikonlopun väri kultainen!
Vajaa viikko maassa ja pikkuhiljaa alkaa tajuamaan, minne sitä on taas pyllähtänyt; alkuasettuminen Thaikkuihin siis hyvässä käynnissä! Uusi kieli, uudet setelit, uusia makuja ja tuoksuja, uusia värejä maan lipussa ja kaikkialla. Bangkok on hieno ja elävä kaupunki, todella miellyttävä yllätys näin ekan viikon jälkeen ;-)
Bangkokissa olemme oikeastaan elelleet just niin kuin oli viikko sitten tarkoitus: alkuun muutama päivä lepotuolia ja sitten tutustumista ison kaupungin sykkeeseen. Kaikki täällä käyneet tietävät, että näin valtavaan ja kivasti tärisevään kaupungiin ei pääse hetkessä sisään. Itse uskon, että tarvitaan vähintään kuukausi, mieluusti jopa kaksi-kolme kuukautta, jotta oppii tuntemaan perussetit täältäkin. Sitä aikaa ei nyt ollut, harmi! No, tulemme tänne uudestaan ainakin muutamaksi päiväksi Cambodian, Vietnamin ja Laoksen jälkeen joulun tienoilla, ehkä. Ja itse ehkä jo parin viikon päästä muutamaksi päiväksi moikkaamaan kahta kaveria.
Olemme lyhyestä oleskelusta huolimatta (tai ehkä sen vuoksi) ahkerasti kierrelleet ja kaarrelleet muutamia ennakkoon kiinnostavia alueita vaikka näin pitkällä matkalla ei joka ckohteessa kannata juosta kieli pitkällä nähtävyyksiä bongaillen (toki kiinnostavimmat tsekataan) vaan aika pitkälle tämä on arjen pyörittämistä (ääriolosuhteissa). Hieman normaalista poiketen olemme siis täällä aika paljon tsekkailleet temppeleitä ja muita vastaavia kaupungin turisti-ihmeitä. Kaupungin väri ei ole sinipunavalko (vaikka lippuja näkeekin joka kulmassa) vaan kirkas kulta! Kultaa siellä ja kultaa täällä täällä, kaunista loistetta ja uskomattomia tarinoita niiden ympärillä. Vuokrasimme tuktukin yhdeksi iltapäiväksi, jolla kierrettiin kaupungin kaikki merkittävimmät buddha-patsaat ja palatsit, joten siinä sitä oli ihmettelemistä. On istuvaa buddhaa, makaavaa buddhaa, seisovaa buddhaa jne. ja kaikki kultaa luonnollisesti!
Jos tulette tänne muutamaksi päiväksi, niin suosittelen buddhien ohella ainakin näitä måstejuttuja normaalin katuhälinän rinnalle: illallista maailman korkeimman hotellin, Bayike Sky, katolla (n. 300m), Snake Farmia (huhhurjaa, Miko ja Miisa pitivät pythonia olalla ja king cobra iskenteli vain metrien päässä) sekä jokilaiva-ajelua (Bondikin kruisaili sillä aikanaan). Meillä kävi myös hyvä tuuri, sillä tänään vietettiin paikallista isoa juhlaa (en muista nimeä eikä jaksa googlata) ja koko kaupunki on sekaisin karnevaalitunnelmissa; itsekin laskimme aiemmin vain tv:stä tutut hyvää onnea tuovat kukkalaivat jokeen.
Hotlamme sijaitsee Sukhumvitin alueella ja tällä alueella ollaan jonkinverran tsekkailtu elämisen tahtia. Parasta isossa kaupungissa ja siihen tutustumisessa on etsiä sitä aitoutta paikallisten keskuudesta. Joskus se vaatii liikkumista kauaksikin keskustasta, mutta tämä alle viikon aika täällä ei oikein sallinut sitä tällä kertaa. Anyway lisäksi ollaan hengailtu joitakin päiviä Banghlampuun ja Kuninkaallisen kaupungin kaupunginosissa, jotka molemmat omalla tavallaan utopistisia. Niin paljon kuitenkin jäi näkemättä ja kokematta, että ei voi oikein sanoa, että tuntisi cityn vaikka kosmopoliittana liikkuminen, eläminen ja arki sujuvat sujuvasti täälläkin.
Muutenkin kaupungin näkymät ovat surrealistisia, kuin suoraan leffoista: skytrain, talot parvekekaltereineen ja neonvaloineen, liikenneruuhkat, ihmiset, baarit, thaihokkerit, kanamyyntikojut, siimahäntäveneet, mopotaksit ja tuktukit jne. Pitäisi vissiin alkaa nakittamaan muksuja ottamaan taas kuvia, jotta saamme ne näytille joskus ;-) Ja etsiä ensin adapteri-myymälä!
Luonnollisesti olemme myös ylikäyttäneet hotlan salia ja uima-allasta, pelanneet jopa tennistä ja squashia, sekä ennenkaikkea suunnitelleet aivomme puhki tulevien viikkojen paikkoja ja reittejä. Ei ole helppoa, ei todellakaan; onneksi kaikki nyt hanskassa (jos hanskaa näkyy, niin laittakaa postiin tulemaan) ja tiedämme mihin olemme menossa seuraavaksi ennenkuin meidän tulee olla maasta ulkona 26.11. Huomenna tiistaina aamulla pakkaamme kamat ja roudaamme itsemme rinkkoineen jotenkin eteläiselle bussiasemalle, josta nappaamme bussin kaakkoon. Suunnitelma on seuravaanlainen: ensin hulinavilinäkaupunkiin (Pattaya) alkuun kolmeksi päiväksi ja kun olemme saaneet tarpeeksi menosta, niin jatkamme Koh Sametin saarelle eli hieman edemmäs alaspäin. Tuolla olisi tarkoitus chillailla reilu viikko, jonka jälkeen pudotamme edelleen Tratin kautta Koh Changin saarelle vajaaksi noin viikoksi, josta pääsemme siirtymään suht kivuttomasti Kampotsan puolelle. Tarkoitus mennä sisään Cambodiaan Krong Koh Kongista ja jatkaa sieltä veneellä Sihanoukvillen beacheille. Jatko onkin sitten vielä hieman epävarmaa reitin ja aikataulun osalta eli parempi ettei edes yritän itsekään miettiä noin pitkälle. Kiirekään ei ole, sillä seuraava lento vasta 30.1.2010 Singaporesta eli antaa palasten loksahdella ja katellaan missä viihdymme parhaiten. Onpas tämä blogi taas yhtä jorinaa, pelkkiä suunnitelmia ja arvauslistoja ilman yhtään mitään sisältöä ;-) Varmaan tosi kivaa lukea ;-)
Ai niin yksi hassu asia vielä Intiasta. Välillä olo oli kuin filmitähdillä kun meidän pesuetta pysäytettiin ja meistä haluttiin välttämättä ottaa valokuvia. Osalle paikallisista olimme ekat valkonaamat ja he halusivat ikuistaa meidät filmikameroille. Siinä sitä useaan kertaan joku meistä seisoi inkkareiden keskellä pitkän aikaa salamavalojen loisteessa. Oudon hubaa! Melkein yhtä coolia kun vikana päivänä Viidakkovillassa kajautimme Tommin kanssa Eppuja suoraan sydämestä. Ou jee! Vaikka täällä kaikki ok, niin Intia oli kyllä ihmeellisen ihana paikka. Ikävä on, mutta elämä on.
Täysikuu jo tapissa ja uusi yö uusine kujineen edessä. Helle vaihtunut pimeydeksi, lämmin silti edelleen ulkona, olisko 26c. Kello näyttää vasta puoltayltä eli riittävästä uniaikaa edessä meillä kaikilla, sitten brunssinomainen superbrekkari ja kohti Pattayaa. Miisa nukkuu jo sohvalla, Miko ja Riia makaavat sängyllä telkkua katsellen. Kuitti tältä erää, heippulis ja palaillaan astioille taas.
- sami
- comments