Profile
Blog
Photos
Videos
Koh Tao 5.- 15.3.2011
Bussi- ja lauttamatka Bangkokista Koh Taolle kesti yhteensä 14 tuntia. Saavuimme Taon saarelle klo 10 aamulla, väsyneinä, mutta lomafiiliksissä. Tarkoituksena oli etsiä pikaisesti bungalow ja mennä ottamaan pienet tirsta rankan matkan jälkeen, mutta meri ja auronki houkuttelivat liikaa, joten suuntasimmekin suoraan rannalle. Meri on meille molemmille rauhoittava elementti ja tuntuikin siltä, kun olisi palannut kotiin. Ensimmäinen päivä kuluikin hiekalla makoillessa ja kirjoja lueskellessa. Oli mukavaa palata pitkästä aikaa meren äärelle.
Toisena päivänä vuokrasimme skootterin ja pörräsimme sillä koko päivän saaren kolkkia tutkiessa. Taon saarella pitää hyvin paikkansa se, että mitä huonompi tie, sitä suuremmalla todennäköisyydellä perillä odottaa upeimmat maisemat. Vaikeakulkuisuus kuitenkin pitää suuret turistimassat poissa paratiisimaisista paikoista, mikä on hyvä. Skootterimme 125 kuutiosta huolimatta Veera sai juosta, kävellä ja hikoilla vaikeakulkuisimmat paikat. Kaiken lisäksi aurinko porotti täydeltä taivaalta armoa antamatta eikä saaren sisäosiin tuullut, joten nouseminen jyrkkiä hiekkamäkiä apostolin kyydissä ei ollut niin mukavaa kuin voisi kuvitella. Mieluummin Veera olisi ollut SAMIn kyydissä J Hardwork kuitenkin palkittiin, sillä näimme päivän aikana upeita paikkoja ja rantoja, joissa oli mukava pulahtaa mereen viilentymään. Mieleenpainuvin paikka oli Tanote bay, jonka yhdestä resortista varasimmekin seuraaviksi öiksi upean bungalowin. Paikka sijaitsi mäen päällä, joten sieltä oli upeat näkymät merelle. Päristellessämme skoottereilla törmäsimme sattumalta tuttuihimme, joiden kanssa sovittiin treffit illemmalle. Illemmalla tsillailimme suomalaisten valloittamassa pikkubaarissa, jossa todennäköisesti asuivat kaikki suomalaisen sukelluskoulun asiakkaat ja opettajat. Oli hämmentävää olla ulkomailla paikassa, jossa lähes kaikki puhuivat suomea, mutta se tuntui silti jotenkin kotoisalta. Nautimme suomalaisista juomista, kuten fisu ja salmari shoteista. Myöhemmin illalla jatkoimme vielä yksille rantaravintolaan. Puolenyön aikaan suuntasimme bungalowiin nukkumaan.
Kolmantena päivänä meidät noudettiin sen hetkisestä yöpymispaikasta seuraavaan. Istuimme lava-auton lavalla nauttien tuulenvireestä, kunnes alkoi sataa kaatamalla. Perille päästyämme huomasimme, ettei bungalowissamme ollut koskaan vielä asunut kukaan, joten pääsimme korkkaamaan ihka uuden kämpän. Resortti oli uusi ja osittain vielä remontin alla, minkä vuoksi saimmekin kämpän erittäin edulliseen hintaan. Seuraavat päivät otimme aurinkoa, pelailimme rantamailapeliä, nautimme eristyneestä tunnelmasta sekä kaapeliteeveen tarjonnasta trooppisten myrskyjen aikana. Sateet eivät haitanneet lomaa, vaan niiden aikana oli ihanaa vain levätä ja tuijottaa televisiota, jota emme olleet katsoneetkaan yli neljään kuukauteen. Sami vältteli näiden parin päivän ajan aurinkoa, sillä oli onnistunut polttamaan kätensä skootteria koko päivän ajellessa ja tietysti ilman aurinkorasvaa.
Tarkoituksenamme oli jatkaa matkaa Koh Pha-Nganille, jossa viettäisimme Samin synttäreitä Puolikuun bileissä, mutta tosin kävi. Ihastuttiin liiaksi sen hetkiseen rauhaan ja resorttiin, että päätettiin jäädä. Samin synttäriaamuna lähdettiin kylille ostamaan juhlahumua nostattavia juomia. Reissun aikana Samin uskolliset sandaalit sanoivat sopimuksensa irti ja Sami sai keploteltua itselleen synttärilahjaksi ihka aidot Crocs kopiot. Ilma oli taas kuin morssian (NOT), joten nautimme juhlajuomia suosiolla sisätiloissa. Illalla jatkoimme synttäreita samassa suomibaarissa, jossa olikin näin perjantaina paaaljon suomalaisia. Kaikki saivat osansa Samin synttärihumusta tarjottujen shottien muodossa. Bailut siirtyivät taas rannalle, jossa juhlimme aamuun asti.
Kaksi viimeistä päivää käristelimme auringossa, sillä punahan tunnetusti muuttuu brunaksi ;) No, ei nyt sentään poltettu itseämme, mutta hyvän rusketuksen kyllä saimme aikaiseksi. Maanantaina olikin sitten aika palata Bangkokiin, samaa reittiä, mutta tällä kertaa hippasen nopeammin.
Loma oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut. Tuntui, että oli ensimmäistä kertaa elämässään oikeasti lomalla. Ei ollut paineita tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Normaalisti sade olisi pilannut loman, mutta ulkomailla jatkuvassa lämmössä asuessa sadettakin oppii arvostamaan. Nyt, kun ruumis ja sielu ovat levänneet, on hyvä hypätä takaisin arjen rattaisiin.
Sami ja Veera
- comments