Berlin 8.10.2011 klo 12.10

Wow, nyt se reissu sitten ihan oikeesti on alkanut ja ihmettelen Berliinissä maailman menoa. Lentokenttä on ISO ja sokkeloinen, näinköhän löydän takaisin portille (jonka jo siis kerran bongasin), josta pääsen jatkamaan matkaa Bangkokiin. Jatko-lentoa saankii odotella reilut viis tuntia.. Etsin jonkun hiljaisen nurkan, laitan napit korville ja annan tutun musiikin täyttää mielen, mitä muuta matkalainen voisi tässä vaiheessa päivää kaivata? Täytyy vaan varoa ettei nukaha ja missaa lentoa, onha miula tunnetusti hyvät unenlahjat! ;)

Tällä kertaa reissussa oonkin sitten ihan täysin omillani, onhan matkaseuranani sentään me, myself and I. Pientä jännitystä tietenkin ilmassa, enhän ole ennen ees lentänyt yksin ja nyt kaikki "pitää" hoitaa itse. Välillä voi tulla ja varmasti tuleekin orpo olo ilman tuttuja. Mut onhan tässä etujakin; saa tehdä just mitä huvittaa ja milloin huvittaa, ei tarvii välittää muiden mielipiteistä. Vapaus, siitähän tässä yksin reissaamisessa on kyse. Samalla kattoo miten nää omat siivet kantaa, kui korkeelle pääsee omineen vai tippuuko heti alas?

Maailma on mun ja tällä hetkellä tää maailma tuntuu ihan uskomattoman suurelta! Helsingistä lähin, berliinissä oon ja bangkokiin on matka, sinne onkii enää 8599 km, nice! :D Kielten sekamelska kuuluu joka puolelta, ei yhtiäkään tuttuja kasvoja missään.. huhhh! Tällastakö tää tulee olemaan sitten seuraavat kolme puol kuukautta? :D jepjep.

Koitan viel jotenki saaha aikaa tapettuu tääl kentäl, meinaa vaa tekemiin loppuu keske ja samalla myös kirjottamisen aihe, palataan asiaan siis bangkokista.

Auf Wiedersehen!

Bangkok 9.10 klo 10:16pm paikallista aikaa

No huhhhuhh!! Takana reilu vuorokausi matkustamista ja vihdoin perillä, eikä siltikään vielä siellä missä pitäis olla! :D Lento berliinistä bangkokii oli kovin tylsä, sattu niin "hyvä" tuuri, että vieressä istu ranskalain keski-ikäin mies, eihä juttu sen kanssa oikein luistanu. Lento meni siis lähes täydellisen hiljaisuuden vallitessa.. Taisimpa sortua lennolla pahoinvointiikiin, uumamajeah! Olo oli ihan huikee.. or maybe NOT! Onneks helpotti ja pääsin jatkaa matkaa lentokentältä sky-trainilla jolla suuntasin lähemmäs keskustaa. Tarkotushan oli mennä Khao san roadille, eli suurimmalle turistikadulle, mutta tuli pienii mutkii matkaan ko paikalliset tuktuk-kuskit sanoivat kadun tulvivan ja kehotti menemään jonnekin muualle. Jepjep, nyt sitten oon jossain muualla, eikä mitään tietoa missä! :D Katto on kuitenkin pään päällä ja tyyny johon painaa tää väsynyt pää, ei siis valittamista! Hotellilla ekana otin kuuman suihkun ja heitin ilmastoinnin päälle (alkupäivien hifistelyy meinaa ac.hen ja kuumaan veteen ei todellakaan saa tottua, sillä niihin ei reissaajan budjetti riitä!). Vähän kävin kiertelemässä tässä lähi-aluetta ko koitin ettii jotain syötävää, löysinkin sitten itteni jostain älyttömän isosta ostos-keskuksesta, jossa meinas tulla äitii ikävä! Jotenkin ihmeen kaupalla löysin takasin hotellille ja menin suoraan nukkumaan. Äsken tuossa heräilin kevyiltä 5-tunnin päikkäreiltä ja aloin tätä kirjoittelemaan. Enkä kyllä meinaa tänään enään minnekään lähtä, eikä sen puolee, pihal tuntus satavan vettä ja ukkostavan ni eipä oo intressei lähtee mihkää. Huomen aamuna tarkotus ois lähtä hakee läheisest matkatoimistost lippu Koh Tao- saarelle, minne meinaan lähtee sukeltelemaan pariksi päiväksi ja tietenkin nauttimaan auringosta .. :)

Ei muuta kuin hyvää yötä, tää tyttö jatkaa nyt unii et huomen jaksaa! :D Tässä vielä tän päivän fiilistelyy Raappanan tahtiin :

http://www.youtube.com/watch?v=qSlHO7Y9mUU