Ho Chi Minh cityssä eli namissa ollaan! Monet tuntevat tän kaupungin varmaan paremmin nimellä "Saigon", joka muutettiin Ho Chi Minh cityksi 70-luvulla Vietnamin sodan päätyttyä. Perjantaina otin aamulla dösän Phom Penhistä tänne Saigoniin. Matka kesti joku kuus tuntia ja dösä oli ihan jees. Rajalla meni joku reilu tunti maahantulomuodollisuuksien ja tullin kanssa. Ei siis paha sekään. Dösästä bongasin sit kolme finski jäbää! Kuulin niiden puhuvan suomea ja hyökin sitten toki heti mestoille kyselemään, että mitäs miehiä! No nehän oli sitten Janne, Janne ja Samuli. Jätkien kanssa alettiin sitten ettimään kämppää kun päästiin perille. Siinä ei kyllä montaa minuuttia mennyt, koska hotelleita täältä löytyy ihan helvetisti. Guesthouset ja hostellit tuntuu olevan tosi vähissä tai yhtäkään en oo nähnyt ja meilläkin on nyt siis hotellimajoitus. Jaan huoneen toisen Jannen kanssa ja huoneessa on kyllä kaikki herkut : Jääkaappi, ilmastointi, telkka, ilmanen netti, kuuma suihku jne Tää tuntuu aivan luksukselta kun tähän asti mulla ei kuitenkaan oo ollu aina edes sähköjä.. Jostain ilmastoinnista tai jääkaapista nyt puhumattakaan!! Oon ollu tästä kämpästä kyllä aika fiiliksissä. Olo on ollu vikat pari päivää ku pikku pojalla jouluna Maksetaan tästä kämpästä nyt 20 $ yhteensä, eli kymmenen taalaa per jäbä. Not bad! Oltiin itse asiassa eka hyökkäämässä nelisteen kahden hengen huoneeseen, mutta sitten "yllättäen" alkokin löytymään lisää vapaita double roomeja Ja ihan hyvä niin. Olis varmaan muuten ollut aika krooninen tilanpuute jatkuvasti.

Perjantaina kun oltiin asetuttu "taloksi" alettiin ottamaan keittoa. Suomalaiseen tyyliin. Neljä whiskyflindaa siinä sitten meninkin ja kaikki oltiin enemmän tai vähemmän turpa täynnä Eilen sitten heräsin jo aika ajoissa juhlimisesta huolimatta ja lähin ziigaamaan Reunification Palacea, joka tunnetaan myös nimellä "Independence palace." Paikka on kuuluisa siitä, että -75 tankki paineli läpi sen porteista ja siihen loppu vietnamin sota. Asia yksinkertaistettuna. Ko. tankki löytyy myös sieltä palacen pihalta.

Tänään aamulla jäbät lähti Mekongille vähän risteilemään ja koska mua ei aikanen aamuherätys kiinnostanut, niin en lähtenyt messiin Päivällä kävin sitten "war remnants museossa" josta löytyy kaikkea vietnamin sotaan liittyvää. Ihan siisti mesta kyllä ja varsinkin jos historia ja sodat kiinnostaa niin suosittelen! Ite nyt en ole mikään sota tai historiafriikki, mutta kyllä silti kannatti käydä. Sisäänpääsymaksu on myös lähinnä nimellinen 15000 dongia, eli alle 1 $. Saman verran maksaa muuten toi Reunification Palace. Museon pihalla oli sitten paljon kaikkia isojen poikien leikkikaluja Tankkeja, hävittäjiä, helikoptereita ja pommeja. Museon sisältä löyty paljon faktaa sodasta ja aika rankkojakin kuvia sen tuhoista ja ihmisraadoista.

Täältä HCMC:stä olis seuraavaks tarkotus lähteä tonne rannikolle taas viettämään rantaelämää Vietnamistahan löytyy rantaviivaa tosi paljon, joten valinnanvaraa on. Mulla tosin nyt ei oo aikaa olla täällä kun se pari viikkoa, jonka saan olla ilman viisumia, joten en kovin kauas varmaan lähde. Pohjois-Vietnam jää valitettavasti ainakin tällä kertaa nyt varmaan näkemättä. Sieltä löytyy myös pari mageeta rantamestaa.

Tää liikenne täällä on kyllä ihan kipeetä Asukkaita on joku reilu kuus miljoonaa ja niistä jokainen liikkuu mopoilla Varsinkin iltasin toi liikenne on aika huikeen näköstä! Itekkin ruuhkia paljon nähneenä niin tää vetää kyllä melkeen voiton kaikesta. Ja siis just sen takia kun kaikki liikkuu kaksipyöräsillä. Siistiä! Teitä ylittäessä pitää kanssa olla skarppina ja ziigailla ympärilleen ihan koko ajan.

Paikallisista torikauppiaista täytyy mainita sen verran, että osa niistä on aika törkeen aggressiivisiä. Eilen kävin tossa meidän lähellä olevassa "ben thanh marketissa" ja siellä kauppiaat tarttu välillä käsistä kiinni ja alko vetämään kohti niiden kauppoja. Todella ärsyttävää ja ei kyllä tullut montaa minuuttia sillä torille vietettyä, eikä todellakaan mitää ostettua. Muhun (niinku varmaan yleensäkkin suomalaisiin) ei todellakaan toimi toi väkisin työntäminen ja tuppaaminen, ihan päinvastoin. Mutta eihän siinä mitään, maassa maan tavalla ja sellain.

Ihan hyvät vibat täällä kyllä on. Safkoihin (miltä odotin etukäteen tosi paljon) oon ollu vähän pettynyt. Muualla aasiassa ja euroopassa kun oon Vietnamilaisia safkoja vetänyt, niin ne on aina ollut törkeen hyviä, mutta täällä en oo kyllä vielä mitään ihmeempiä kiksejä safkoista saanut. Oikeestaan päinvastoin, ekana iltana vedittiin itse asiassa tän reissun paskimmat safkat.

Eilen tein tän reissun ekat ostokset! Shoppailukin voi olla ihmeen piristävää kun sitä tekee tarpeeks harvoin Ostin pari teepaitaa parin euron kappale hintaan ja se piristi kyllä mieltä ja olemusta ihmeen paljon. Täs on kuitenkin yli kuukauden vetäny kolmella paskasella teepaidalla ja nyt sai sit pari uutta. Täältä lähtiessä lentääkin sitten pari vanhaa paitaa roskiin. Farkut ja shortsit menee kanssa uusiks kunhan löydän vaan mieleiset. Mulla on kaikista risoimmat farkut mukana ja nyt noista on jo kirjaimellisesti perse todella auki! Reikiä on niin paljon, ettei niitä pysty enään edes laskemaan. Parran oon ajanu viimeks thaikussa Että sillekkin asialle vois ehkä tehdä tässä joskus taas jotain Noh ainakin parta kasvaa ja uskottavuus siinä mukana Tai sitten ei.

Että shillä lailla! Näin meillä tänään! Toivottavasti himassa on kaikki hyvin ja lippu korkeella. Hyvää myöhästynyttä ystävänpäivää muuten ystäville Ja miksei muillekkin!

-Jussi