Profile
Blog
Photos
Videos
Seikkailijan loki: Bali, Kuta Beach, klo 02:00 yöllä, 20 kiloa hartioilla, paikallinen mies tarjoaa taikasieniputkiloita oikealla, toinen yrittää väen vängällä kammeta sisälle taksiin vasemmalla, humalaisia, länsimaalaisia turisteja ilmaantuu ovista ja ikkunoista, väkeä kuin hulluilla päivillä, on kuuma, yli 30 astetta vaikka on yö, joku törmää vasemmalta, toinen läikyttää oluensa rinkan päälle, taksit eivät käytä mittaria koska on yö, rinkka painaa tuhottomasti, taksia ei meinaa löytyä ..usko alkaa hiipua. Vaan enpä silti vaihtaisi tätäkään kokemusta pois, The worst day travelling is better than the best day working!
Indonesia vaihdettiin jo tutuksi tulleeseen Kuala Lumpuriin. KL:ssä lyöttäydyttiin samaan hostelliin Nikun kanssa. Hostelli oli muuten tähän mennessä ensimmäinen mesta jossa ilmastointi olisi ollut tarpeen! kuumuudesta viis, KL:ssä pääsi taas syömään mielettömän hyvää ruokaa!:D
Samaisessa Paikassa pääsin vihdoin tutustumaan Marikan kaveriin; Herra Chockiin! Herra oli juuri sellainen kuin Marika oli kertonutkin: Maailman hauskin tarinasetä! Mitä kummallisimpia juttuja saatiin kuunnella joka puolelta maailmaa:D mahtava tyyppi, ei voi muuta sanoo:D
Herra Chok on tosiaan meikäläisen tuttu parin vuoden takaa. Erittäin hauska kaveri kuin myös erinomainen sukeltaja. Matkalaisten ensimmäinen päivä Kuala Lumpurissa oli pitkä. Tonteille saavuttiin nimittäin todella aikaisin aamulla, koko valoisa aika kulutettiin shoppaillessa meikälle uutta kameraa, ynnä muuta hifistelykamaa ja elektroniikkahärpäkettä. Illansuussa herra Chok kävi nappaamassa porukan kyytiin ja ilta sujui hienossa seurassa viskiä maistellen ja biljardia pelaillen.
Malesiaa jätettiin taas kerran taakse ja maisemat vaihtuivat Filippiinien saarivaltioon. Lennot oli ostettu Manilaan, jonne emme kuitenkaan halunneet vielä pysähtyä, sillä varpaat kaipailivat jo pehmeää valkoista hiekkaa (taas:D) joten kentältä ostettiin seuraava lento Cebun saarelle. Lento meni nukkuessa joten paikalle päästyämme aiheutimme hieman hämmennystä paikallisissa taksiyrittäjissä jotka kovasti tivasivat meidän määränpäätä, eivätkä meinanneet uskoa että meillä ei nyt viellä ollut ideaa siitä mihin Cebun saarella tarkalleen ottaen haluaisimme mennä:) noh, Lonely Planet käteen, parit hyvät vinkit paikallisilta ja määränpääksi suttautui Malapascuan saari:D
Malapascuan saari sijaitsee aivan Cebun saaren pohjoiskärjessä. Matka tonteille Cebu citystä kestää kolmesta neljään tuntia. Päätettiin ottaa linkku alle. Filippiinien julkiset kulkuvälineet ovat täysin vertaansa vailla. Henkilökohtainen suosikkini ovat kaupungeissa valtaa pitävät jeepneyt. Kärryt on tuunailtu käyttäen mitä vallattominta mielikuvitusta ja matkustaminen moisella on helppoa, kuin heinän teko ...toki kärryjen ajoreitit kannattaa ennalta selvittää.
Bussimatka Cebu Citystä pohjoiseen sujui mallikkaasti neljässä tunnissa, hieman vanhahkossa linkussa. Bussi oli täynnä kuin Turusen pyssy. Bussikuski ajoi tietty aivan reikä päässä- tyylillä, hieman huonohkoilla ja pölyisillä teillä. Kaikki linkun ikkunat olivat toki auki, sillä ilmastoinnista ei ollut tietoakaan. Kaikin puolin siis erittäin hienoa matkantekoa jälleen.
Malapascualle päästyämme mun saarikirous otti taas tuulta alleen ja viskasi saaren päälle sateen...kolmeksi päiväksi:/ mutta odotus palkittiin ja arinkokin alkoi lopulta paistamaan:) joten mitäpä muutakaan sitä tekisi kun paukkaisi pinnan alle!
Dyykeiltä jäivät uupumaan hait:/ mutta muuten oikein mahtavaa sukellusta:) Dyykkiliikkeen pojat olivat myös ihan mahtavaa porukkaa ja ´viihdyttivät meitä korttitempuilla sukellusten välissä.
Malapascua oli niin mukaansatempaavan rento saari, että päätettiin jättää yksi suunniteltu etappi Cebulta väliin ja jäädä roikkumaan saarelle vielä muutamaksi ylimääräiseksi päiväksi...ja kyllä se kannatti:) autiolla rannalla löhöömistä, sukeltelua ja aurinkoa:)
kaikki hyvä kuitenkin loppuu aikanaan ja Malapascua päätettiin vaihtaa erittäin hyvistä dyykkipaikoistaan tunnettuun Panglaon saareen Boholilla.
- comments