Profile
Blog
Photos
Videos
Terveisia Malesiasta!
Anna: Viime kerrasta onkin jo aikaa. Viime kirjoittelun jalkeen ollaan lennetty potkurikoneella Pangkalan Bunista oljypalmuplantaasien yli Pontianakiin. Pontianakissa vietettiin suunnitellusta poiketen vain nelja paivaa, koska rehellisesti haluttiin paasta pois Indonesiasta. Indonesiakiintio oli niin taynna ja Pontianakissa ei ollut yhtaan mitaan tekemista syomisen ja haastattelujen tekemisen lisaksi. Kaupunki oli oikea kummituskaupunki tyhjine ostoskeskuksineen, ransistyneinen kadunpatkineen ja likaisine katuineen. Indonesialle tyypilliseen tyyliin keskustan painopiste vaihtuu vahan valia jonka takia joutomaa-alueita ja hylattyja hotelleja ja kauppakeskuksia nokottaa siella taalla. Toisaalla taas rakenntetaan mielettomia ostosparatiiseja, jotka tulevat taas tyhjentamaan jonkun kauppakeskuksen. Ruoka oli kuitenkin Kalimantanille tyypilliseen tyyliin todella hyvaa. Tulevan YO-kylaasunnon keittio joutuu ahkeraan kayttoon kun yritan opetella tekemaan yhta hyvia kasvispoperoita joita syotiin Kalimantanissa. Sulawesissa syomamme ruuat yritetaan vain unohtaa. Se saari ei todellakaan osoittanut meille parhaita puoliaan.
Tein Pontianakissa vain kaksi aiemmin sovittua haastattelua, joiden anti oli kuitenkin todella mielenkiintoinen. Haastatteluja tehdessa on joutunut huomaamaan kuinka "eri kielta" me monesti puhumme. Nyt tilanne oli toinen. Varsinkin dayak-mies oli hakellyttavan hyva analysoimaan tilannetta ja puhui kehitysproblematiikasta tutuin termein. Pystyimme jopa keskustelemaan muutama vuosi sitten tapahtuneesta konfliktista, jonka aikana tuhansia maduralaisia tapettiin dayakien ja malajien toimesta. Yleensa nuo paivat ovat asioita joista ei kannata puhua.
Yritettiin etsia toimivaa nettiyhteytta tuloksetta, joka teki lisahaastettelujen hankkimisesta todella ongelmallista. Viela kun indonesialainen kannykkaliittyma jatkoi oikkuiluaan, paatimme lahtea livohkaa ensimmaisella mahdollisella yobussilla. Yobussissa oli indonesialle tyypilliseen tyyliin kylma. Aina jos Indonesiassa on ilmastointi se on saadetty niin kylmalle etta takki ja sukat ovat paikallaan. Minulle nukkuminen bussissa oli helpompaa kuin samille. Pystyin vain laittamaan paan Samin syliin, mutta sami joutui roikottamaan paataan ja varomaan ettei niskat mene nurin kun bussi painatti tulvivaa ja kuoppaista tieta pitkin. Kun bussi aamulla ylitti Indonesian ja Malesian rajan tultiin ihan toisenlaiseen maailmaan. Yhtakkia tiessa oli kunnollinen tasainen asfalttipinta, kaistat oli maalattu tiehen ja autot ajoivat kaistamerkintojen mukaan. Naimme myos liikennevaloja, joita autot jopa noudattivat. Tosiaan me naimme autoja. Sellaisia autoja, joita nakee suomessakin. Ei bemoja, angkotteja, riksoja, ojekeja, tai mitaan epamaaraista ajoneuvoa, jonka ratissa istuu valehteleva pissipaa, joka nauttii bulejen ja paikallisten kiusaamisesta. Indonesiassa liikenne muodostuu paaasiassa koko perhekyydissa kaikkia liikennesaantoja rikkovista skoottereista. Vauvoilla, taaperoilla, naisilla tai vanhuksilla on harvoin kypara paassa, kun taas (yleensa mies) kuljettajalla on paassaan sotilaan kyparaa muistuttava mopokypara. Ilonalle tiedoksi etta olen ollut monesti skootteri-taksin kyydissa ja kertaakaan ei ole kuski kommentoinut etta muka olisin hankala kyytilainen:)
Ollaan vietetty Malesian puoleisessa Borneossa kuusi paivaa, joista kaksi paivaa vietettiin Bako National Parkissa ja loput Kuchingin kaupungissa. Bakossa huomattiin taas kerran kuinka erilaisessa maassa ollaan. Indonesiassa vaellettiin mudassa, mutta Malesiassa kuljetaan moitteettomilla vaylilla. Voisi sanoa etta Malesia on jopa tylsa verrattuna Indonesiaan, mutta valilla sita kaipaakin. On ihanaa vaihtelua etta matkustaminen voi olla helppoa ja stressitonta. Kaikki puhuvat englantia, paikasta toiseen menee busseja, joissa ei yriteta aina vedattaa, ei tarvitse tapella koko ajan ja kukaan ei osoittele ja huutele. Ollaan kuitenkin huomattu etta indonesialaisten typeraltakin tuntuva uteliaisuus, auttavaisuus ja aitous (ei "taksikuskit") on jotain jossa on paljon hyvaakin. Taalla joka paikka on taynna turisteja ja kaikki on niin lansimaista ja saadeltya etta osa sarmasta on pakollakin kadonnut ja kaikki on tietysti kalliimpaa. Ollaan kuitenkin parjatty taalla tuttuun tapaan aika pienella budjetilla. Nukutaan haisevalla patjalla ransityvassa, mutta kiva ilmapiirisessa hostellissa ja syodaan paikallisten suosimissa halvoissa "ravintoloissa". Eilen illalla syomassa masut tayteen eraan parkkihallin katolla sijaitsevalla food courtilla, jossa kavi melkoinen vilske. Kerrankin ruoka maistui kunnolla. Indonesian jalkeen ruoka tuntuu aika usein mauttomalta. Meilla on kuitenkin suuret odotukset Singaporen ruokakulttuuria kohtaan ja matkabudjetin pienuudesta huolimatta aiotaan koklailla vaikka millaista poperoa.
Sami:
Pieni yhteenveto reissusta:
Voi kylla sanoa, etta Uusi-Seelanti oli helppo paikka matkustaa verrattuna Indonesiaan. Indonesia oli aluksi melkoinen kulttuurishokki tallaiselle perusummikolle, mutta kaikkeen tottui aikanaan. Vaikka valilla ottikin paahan likaisuus, kielimuuri paikallisten kanssa ja kulttuurieroavaisuudet, niin silti lopuksi sita vaan nauraa kommellyksille ja hassuille asioille mita tapahtu matkan varrella.Tosin ei taida olla seuraava lomakohde indonesia:)
Tuulet ei suosinut talla kertaa leijalautailua, mut muuten on opittu paljon uusia juttuja esim. tinkimisen salat, valittaa heti ja vaatia parempaa kun on pieninkin syy seka vaatia hyvitysta hinnasta. Sukellus bunakenilla oli todella hieno kokemus, josta jai parhaimmat muistot.
Peruslankkarina siis on ehka mietittava kahteen kertaan valitessa indonesianmatkaa, koska harvoista kaupungeista saa bissee tai pontollista vessaa ja asioiden eteen voi joutua tekemaan paljonkin toita, mut jos tykkaa haasteista niin go for it!
Onneksi annankaa on suhteellisen helppo ;)matkustaa ja vaikka valilla tuntuikin tuskaiselta taivaltaa 25kg reppu selassa paahtavassa kuumuudessa niin kaikesta ollaan selvitty ja elama hymyilee kaikkien risupuskienkin jalkeen:)
terveisin
sami & anna
ps. kiitokset merjalle ihanasta yopaikkatarjouksesta mutta suunnataan kohti turkua heti laskeutumisen jalkeen koska seurravana paivana pitaisi muuttaa uuteen kamppaan.
- comments