Terve! Taas on Singaporen kalliit ravintolat ja yllättävän ystävälliset naiset tulleet tutuiksi. Tänään on lauantai, mikä tarkoittaa että eilen oltiin wiihteellä ja lantiota pyöriteltiin discopallo keimailevassa valossa aika ahkerasti. Minusta tuntuu että minä olen ehkä paras tanssija tällä puolen palloa. Toisella puolen saattaa olla ehkä yks tai kaks parempaa, mutta ei ne paljoa eteen mene. Lauantaiaamu alkoi perinteisissä merkeissä. Heräsin...

Sabadii! Tassapa tama reissu sitten alkais olla. Monet kilometrit on kuljettu, melkein yhta monilla kulkuneuvoilla. Monta hikipisaraa on ohimolla vierinyt ja monet kerrat on ahisty tuskastunutta ahkimista, kun hikinen paita ei suostu riisuutumaan paalta pois. Monissa erinlaisissa guesthouseissa ja bungaloweissa on monet erinlaiset yot vietetty. Monet unet on naissa toinen toistaan likaisemmissa, mutta silti viehattavissa majapaikoissa uneksittu. On ollut herkkaa...

Morrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrjens! Arsyttaa kun aina haluais jonku erinlaisen tervehdyksen, mutta ei keksi mitaan uutta. Aina ne samat terve, morjenkset, morot ja teret. Pitais keksia joku uusi. Ja kun ei mitaan paassa pyori, tulee just tommosia monen saman kirjaimen yhdistelma yrityksia. Ne on aika perseesta. Mutta anyway, tanaan on ollut mahtava paiva, eika se ole viella ohi. Heraan aamulla noin kymmenen aikaan, mika on laosin aikaan hyvin myohaan...

Sawadee! Don Det on varmasti ja valehtelematta paras paikka talla reissulla. Taalla olo on kuin olisi mokilla, paitsi perustarpeet loytyy ihan kulman takaa. On niin rauhallista ja iloista meininkia etta taalla helposti unohtuvat murheet ja kiireet. Kaiken maailman haslays ja pingotus on tipotiessaan, ei huolta huomisesta ei kiiretta tanaan. Siksi paatinkin etten enaan siirry tasta eteen pain ennen kuin on pakko. Ja samalla mietin milloin paasisin tanne seuraavak...

Terrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrve! Vahan vituttaa kun olen parina edellis paivana yrittanyt kirjoittaa blogia, mutta aina kun olen juuri ja juuri valmis, sahkot menee poikki. Toissapaivana kirjoitin varmaan kolme A4 tekstia elamani huonoimmasta paivasta, mutta eihan niita saa tietenkaan ulos. Joten en jaksa enaan kirjoittaa samaa paskaa paskasta paivasta uudestaan, se ei tee minua onnelliseksi. Mutta sen verran voin sanoa, etta herasin aamulla ja paskoin housuihini. Sen...