Profile
Blog
Photos
Videos
Hello from Sihanoukville!
Tapahtumarikas matka Koh Changilta Sihanoukvilleen kesti yhteensä kymmenen tuntia ! Thaimaalaiseen tapaan kyyti oli hieman myöhässä ja meidän yllätyksesi kuskilla oli vaimo ja pieni lapsi matkassaan!
Minibussilla satamaan ja lautalla lähelle Trat nimistä kaupunkia. Kuski ajoi jonnekkin maaseudulla sijaitsevaan matkatoimistoon vaihtamaan lippumme toiseen lippuun ja kahteen neonvihreään tarraan, joihin oli piirretty hymynaamat. Mitäköhän olisi tapahtunut jos olisin hankkiutunut eroon edellisestä lipusta? Kuvittelimme Niken kanssa taas pääsevämme helpolla et samalla minibussilla kahestaan koko matka. Guess again! Haettiin joku aussi äijä Tratista ja vauhdikas matka kohti rajanylityspaikkaa Koh Kongia alkoi. Monsuunisade rummutti tasaiseen tahtiin minibussimme kattoa ja kuski sen kun painoi kaasua ja teki hurjia ohituksia samalla, ku mun sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Parin tunnin päästä olimme jo perillä, Thaimaan ja Kambodzan rajalla. Jännitti. Olin aina kuvitellut että kyseinen raja on täynnä pelottavan näköisiä ja aseistettuja miehiä sekä piikkilankaa. Onneksi totuus oli jotain ihan muuta: muutama paikallinen myyntikoju siellä täällä, viranomaisten koppi ja köyhiä lapsia odottamassa turisteja, helpon rahan toivossa. Saatiin Thaimaan puolella Departure leima passiin ja Kambodzan puolella piti hommata viisumi. Ensimmäinen rasti oli karanteeni, jossa piti täyttää lappu, missä kyseltiin terveydentilasta. Samalla otsasta mitattiin ruumiinlämpö. Mun lämpö oli vissii 36,5 C. Viisumipaperit olivat englanniksi ja yksinkertaiset täyttää. Yllättäen, kaksi miestä vailla töitä, oli keksinyt tienata elantonsa täyttämällä niitä lippulappuja turistien puolesta- lupaa kysymättä tietenkin. Myöhemmin kuulimme, että heistä on kuin onkin apua- ruuhka-aikaan. Koska on sadekausi, oli rajanylityspaikalla meidän lisäksemme muutamia paikallisia ja tää aussi dude. Joskus rajanylitys voi kestää tunteja, mutta meillä meni noin puolisen tuntia. Maksoimme "ahkerille" viisumipaperien täyttäjille 100 bathia (n.2,5 e), koska se oli pienin setelimme. Itse viisumi maksoi 1200 bathia. Bangkokista sen olisi saanut 1000 bathilla.
Hyppäsimme mustan toyotan kyytiin ja kuvittelimme jälleen, että tällä päästään suoraan Snookyvilleen. Toisin kävi. Kyyti olikin vain bussiasemalle, jossa jälleen vaihdettiin bussilippu toiseen. Onneksi bussi tuli melkein samantien ja pääsimme jatkamaan matkaa. Ensimmäinen asia, joka kiinnitimme huomiomme, oli nonstoppina pyörivä karaokelevy- volume täysillä tietenkin! Viimeiset asiakkaat, jotka saapuivat bussiin olivat aseistettuja sotilaita. Oikeita pyssyjä! Nyt olimme satavarmoja, että samalla kyydillä pääsisimme perille asti. Ehei, toiveajattelua. Noin puolessa väliä matkaa bussi pysähtyi ja jouduimme vaihtamaan kulkuneuvoa keskellä ei mitään. Bussi lähti samaan suuntaan, kuin mistä olimme tulleet! Ennen pimeää olimme perillä,kävimme katsastamassa lähimmän rannan joka oli täynnä lapsia myymässä tavaraa ja ravintoloiden sisäänheittäjiä, söimme vähän khmer-ruokaa oman hostellin ravintolassa ja kävimme aikasin nukkumaan.
- comments
Anna K. Neonvihreä tarra ja hymynaama :) Hauskaa reissua!