Hotlan aamupalan testikierros, naaman väritys ja shoppausturneen pilkutus kartalle.
Ensimmäinen yritys meni reisille, Vampiriaa ei näkynyt Wittenbergerplatsin ja Kurfürsterdammin välillä, eikä jaksettu ulottaa metsästystä ostoskomplekseihin. Kaiser-Wilhelm oli osuvasti paketissa, enkä nähnyt kauniiksi pommitettuja seiniä, ainoastaan sitä uutta päätyä. Tulipahan samalla nähtyä ostosimperium.
Metron vaihdolla Kreuzbergiin, ikkunassa vilahti tv-torni. Löydettiin ykkösellä plaste+elasten kenkäkauppaan, mutta se oli tauolla, siepattiin cappuccinot vastapäätä. Ja kappas, sillä välin shopitin oveen oli tullut uusi lappu. Jatkettiin matkaa.
Jälleen metron vaihdolla seuraavaan kohteeseen, Weinmeisterstrasselle. Ja kappas, seuraava store puuttui osoitteestaan. Linkkilistamme oli vuodelta 2009, joten täydellinen tarkkuus olisi liikaa pyydetty. Käveltiin seuraavalle asemalle läpi asutusalueeksi muuttuvan Alte Schöneberg Alleen. Idän puolella talot eivät olleet yhtä jugendia, puiden latvojen yllä keikkui Fernsehntur. Kolme ekaa susille, neljäs varmempi: Xrax, jossa viettyikin vähintään tunti.
Next stop: Friedrichshain, hypättiin pois Frankfurter Torilla, F. Allee suora ja leveä kuin Bukarestin bulevardit. Parin kulman takana seinät kosketusetäisyydeltä täynnä graffitia, kymmenillä päällekkäisillä julisteilla paperoituina. Dark Storesta tarttui mukaan mustaa ja ulkona alkoi hämärtää. Taas yksi liike puuttui osoitteestaan, kolmas oli valikoimaltaan poissulkevampi. Pimeät Friedrichshainin kadut viehättivät, harmi ettei kameran herkkyyksillä saanut siitä mitään talteen. Poikettiin Boxhagener Strassella Strychnin galleriaan, jossa sattumalta oli juuri tänään Creature Feature -näyttelyn avajaiset. Vinoutuneita pehmoeläimiä, nukkeja, zombeja, alieneja - loistavuutta.
Parin metron vaihdolla lähelle kotikulmia Wilmersdorfiin syömään, vihdoin. Testissä Michelin-mainittu Maothai Fasanenplatzilla. Odotettiin pöytää tovi, asiakaskunta jo sen verran hampaatonta, että makuelämykset alkoivat epäilyttää Kitchen Nightmaresin tapaan.
Alkuruuaksi jaettu kanasatay oli hyvää, kanat tikussa grillatun makuisia kuin torilla ikään, pähkinäkastike perusookoo. Yllätysmomenttia olisi kaivannut molempiin, ehkä myös hevimpää mausteisuutta. Mohito ja orkidealla koristeltu Flower of Thailand olivat jees. Pääruokaa saikin odotella tovin, saatiin väliin yrttinen kevätkääryle, paras, jonka olen kohdannut, kun en niiden suuri ystävä ole. Punaiset curryt naudalla ja kanalla olivat hyvintehtyä peruskamaa, jälleen omaleimaisuutta vailla. Nauta erinomaisen laadukasta kyllä. Michelin-maininnat taitavat viedä luovuudelta kärjen, eilinen vietnammättö voitti kirkkaasti.