Profile
Blog
Photos
Videos
Hyvää joulua! Tuossa on meidän asunnon ala-aulan pikkuinen joulukuusi, joka on siinä jo varmaan kuukauden verran seistä tönöttänyt. Pikku hiljaa sekin alkaa tuntumaan ajankohtaiselta :) Nyt on syyslukukausi sitten ohi täällä! Meni kyllä nopeasti :) Viimeinen tentti oli itse asiassa jo melkein kaksi viikkoa sitten, mutta välittömästi sen jälkeen suunnattiin Thaimaahan, Bangkokiin niin ei jäänyt aikaa päivitellä blogia.
Bangkokissa ei oikeastaan käyty kuin kääntymässä, koska suunnattiin seuraavana päivänä Kambodzan puolelle Siam Reapiin, mutta halvimmat lennot tuonne olivat Bangkokin kautta, joten siksi tuollainen mutka. Käytiin katsomassa Angkor Watin temppeleitä, jotka sijaitsevat ihan tuon Sian Reapin lähellä. Koko kylä elää ihan puhtaasti turisteille, jotka tulevat katsomaan Angkorin temppeleitä. Siellä on hotelleita ja majataloja sekä ruoka- ja juomapaikkoja, mutta eipä juuri muuta. Temppeli alue on siis 1100-luvulla rakennettu kaupunki, jota on tituleerattu Kaakkois-Aasian ensimmäiseksi metropoliksi. Me varattiin Angkorin temppeleiden katselemiseen yksi päivä, joka oli kyllä todella vähän. Alue on nimittäin ihan valtava: kaukaisin temppeli sijaitsee 40 kilometrin päässä alueen sisäänkäynnistä. Emme nähneet kuin pienen osan noista rakennuksista. Mutta olivat kyllä vaikuttavan näköisiä: todella isoja kivirakennuksia, joihin oli kaiverrettu kohokuvioita. Ei varmaan yhtään kiveä ollut, etteikö siinä olisi jonkinlainen kaiverrus ollut. Kiven veistäjille on siis aikoinaan riittänyt töitä.
Siam Reapissa oli paljon paikallisia käsitöitä myytävänä. Se oli kiva juttu: tuntuu, että muualla kun on käynyt toreilla ja night marketeilla niin myynnissä on ollut aika pitkälti samanlaisia merkkilaukkujen ja vaatteiden kopioita ja kaikenlaista turistikrääsää kojukaupalla. Täällä oli selkeästi vähän eri meininki, sillä myytävänä oli kaikenlaisia veistoksi, käsitöitä, saippuoita, mausteita... Artesans Angkor on Siam Reapiin perustettu oppilaitos, jossa ihmiset opiskelevat esimerkiksi kiven tai puun kaivertamista, kankaan kutomista, maalaamista tai keramiikkaa ja saavat siitä sitten itselleen ammatin. Käytiin tuolla heidän työalueensa myymälässä ja olipa kyllä hienoja töitä :) Sieltä löytyikin sitten yksi jos toinenkin joululahja :) Aikoinaan tuo työpaja on siis perustettu tarjoamaan käsityöläiskoulutusta ja työtä paikallisille nuorille, joilla ei ollut mahdollisuutta mennä muuten kouluun. Monet artesaanit olivat maamiinojen vammauttamia ihmisiä. Kambodzassa on vieläkin etenkin maaseuduilla paljon räjähtämättömiä miinoja ja ne ovat edelleen tuolla Siam Reapin alueella ongelma ja raajojaan menettäneitä ihmisiä näkyi paljon. Tuo koulutuskeskus pyrkii myös kehittämään työntekijöidensä elämään muutenkin: he esimerkiksi maksavat työntekijöilleen kunnollista palkkaa, mikä näkyi kyllä tuotteiden hinnoissa, mutta ihan mielelläänkin niistä maksoi vähän enemmän kun tiesi, että hyvään asiaan menee. Lisäksi keskus panostaa terveydenhuoltoon ja pyrkii rakentamaan tuonne Kaakkois-Kambodzaankin edes jonkinlaista terveydenhuoltoa. Nykyinen on siis aika olematon, ja eräältä vaihtarilta saatiinkin vinkki, että Kambodzassa ei kannata sitten sairastua tai tulla tarvetta lääkäriin. Jos tulee, niin äkkiä vaan pois maasta jonnekin muualle, ihan minne tahansa oikeastaan, koska tuolla ei terveydenhuolto pelaa oikein ollenkaan. Kaikesta huolimatta tuntui, että paikalliset ainakin tuolla olivat tosi rentoja ja iloisia, ja harmiteltiin ettei varattu Kambodzalle yhtään pidempää aikaa. no ehkä minä keväällä suuntaan vielä uudelleen tuonne :)
Sitten muutamaksi päiväksi takaisin Bangkokiin tekemään jouluostoksia. Oltiin liikkeellä juuri tuolloin maanantaina, joksi mielenosoittajat suunnittelivat sitä lopullista suurmielenosoitusta. Metroakin olivat kuulemma uhanneet vallata, mutta ainakin kun me oltiin liikkeellä kaupungilla tuolloin, niin meno vaikutti ihan rauhanomaiselta. Ihmisiä marssi kaduilla paljon, ja liikenteen tukkivat, mutta metro kulki ihan hyvin ja sisällä kauppakeskuksissa ei huomannut mitään poikkeavaa. Bangkokista suunnattiin sitten vielä Phuketiin rannalle, joka oli kiva päätös tälle reissulle. Jalat oli kävelty Angkor Watilla ja kauppoja kierrellessä niin kipeiksi, että tuntui ihan kivalta vain maata rannalla pari päivää :) Phuketissa oltiin siis Karon-rannalla, joka oli tosi pieni paikka ja vieläpä aikamoinen turistirysä. Ravintoloiden ovilla luki ihan suomeksikin tervetuloa ja tuntui että venäläiset olivat enemmistö asukkaina, tai ainakin lomalaisina tuolla. Mutta eipä tuo haitannut, sai ihan rauhassa ottaa aurinkoa ja uida, kun ei ollut mitään muutakaan tekemistä :)
Sitten takaisin Singaporeen muutamaksi päiväksi. Huomasi kyllä että kampus oli hiljentynyt todella paljon. Täällä asunnollakin monet huoneet on ihan tyhjillään, kun puolen vuoden vaihtarit lähtivät pois ja osalta paikallisista päättyy asumisoikeus vuoden lopussa. No, ensi vuonna sitten uudet asukkaat :) Minäkin laittelen tässä huoneen lomakuntoon, pakkailen ja sitten maanantaina suuntaan Suomeen joulun viettoon! On kyllä odotettukin!
- comments