Taas on radiohiljaisuutta pidelty... :) Nyt sen huomaa, etta alkaa paasemaan oikeen lomailun makuun, kun ei mitkaan tallaiset "velvollisuudet" huoleta :) Mutta asiaan...

Vietettiin tosiaan Wellingtonissa muutama paiva. Onnistuin taas valitsemaan meille hinta/laatusuhteeltaan aivan erinomaisen hotellin. Siella oli kaikki keittiosysteemit huoneessa, tilava huone ja ihan keskustassa ja hintaa silla oli varmaan 45 euroo/yo. Wellington oli tosi kiva kaupunki, pienempi kun Helsinki, mutta keskusta oli paljon laajempi ja kattavampi. Siella oli ollut aika hyvaa shoppailua myoskin, mutta hillitsin itseni ja ostin vaan pari paitaa :) Siella oli myos tosi paljon kivoja ravintoloita ja kahviloita ja loydettiin myos tosi hyva ruokakauppa, josta kaytiin ostamassa kaikenlaisia herkkuja myos hotellihuoneelle.

Maanantaiaamuna otettiin lautta Wellingtonista Pictoniin eli etelasaarelle. Paatettiin, etta vuokrataan auto etelasaarellakin, koska se oli ollut niin kateva siina mielessa, etta ei tarvi niin suunnitella aikatauluja ja voi aina pysahdella, jos joku paikka nayttaa mielenkiintoiselta.

Paraytettiin autolla Nelsoniin, joka on ihan kohtuullisen kokoinen kaupunki lahella Abel Tasmanin kansallispuistoa. Lupasin lahtea Tepon kanssa viela tramppaamaan, mikali otetaan vahan lyhyempia setteja aina yhta paivaa kohden. Uudessa Seelannissa on todella hyvat palvelut turisteille. Taalla on sellainen organisaatio kuin i-site, jotka neuvoo kaikessa mahdollisessa, tekee varauksia ja sen sellaista. Paineltiin siis Nelsonissa sellaiseen, eika aikaakaan, kun meille oli varattu venekyyti, pari leirimajoitusyota ja meilla oli tietoa, mista saadaan vuokrattua teltat ja makuualustat ja trangia!

Seuraavana aamuna ajeltiin sitten reitin lahtopaikalle, josta meijat kuskattiin veneella pohjoiseen. Oltiin tuolla reissulla kolme paivaa ja kaksi yota, kaveltiin maksimissaan viis tuntia paivassa. Maasto ei ollut mitenkaan kauheen haastavaa, mutta toki reppu taynna evasta tuo vahan ekstraa siihen :)

Polut oli tosi hyvassa kunnossa, kuten myos leirintaalueet, mutta se tietysti nain suomalaisen nakokulmasta ihmetytti, kun jokaisella leirintaalueella ei ollut juomakelpoista vetta. Taa kun ei kuitenkaan ole mikaan kehitysmaa. Itse asiassa muistuttaa aika monella tavalla Suomea (paitsi tietty maisemat on vahan eri luokkaa).

Perjantaina sitten saavuttiin takaisin sivistyksen pariin ja taraytettiin autolla suoraan Christchurchiin (mika oli n. viiden tunnin ajomatka). Onnistuin jalleen tekemaan meille erinomaisen hotellivalinnan (Hotel So), mutta Christchurchin saa ei kylla tehnyt vaikutusta! Lampotila oli 12 ja tihkutti ja tuuli ihan taysilla! Mutta sen verran taytyy sanoa, etta soin yhden parhaimmista ravintolapihveista Christchurchissa pihviravintolassa nimeta Mu. Tilasin ekaa kertaa elamassani raa'an pihvin ja ai etta se oli kuulkaa hyvaa!!! Ajattelin, etta ne varmaan osaa asiansa, kun siella oli muistaakseni seitseman eri kypsyysastetta, joista valita. Mahtavan illallisen jalkeen mentiin viela yksille baariin, jonka nimi oli Goodbye Blue Monday, joka oli tosi hauska paikka: naytti vahan joltain kierratyskeskukselta, mutta tarkemmin analysoituna muistutti aika paljon legendaarista Turun Dynamoa (joka oli aikoinaan mun suosikkibaari). Musiikki oli hyvaa ja jengi mukavaa ja muutenkin meijan henkista.

Sitten poraytettiin parin Christchurch-paivan jalkeen Queenstowniin, jossa ollaan nyt. Taa on aivan mahtava pikku alppikyla! Maisemat on ihan henkeasalpaavat, melkeen ei voi uskoa, etta tallaista on oikeasti olemassa! Tanaan kaytiin ratsastamassa Glenorchyssa, jossa on kuvattu monia Sormusten herran kohtauksia ja se oli kylla tosi hienoa! Mulla vaan iski ihan hillitomat allergiaoireet (vedettiin siella aikamoiset matkat heinapellossa), joten ihan taysilla en voinut maisemista ja ratsastamisesta nauttia, kun piti niistaa koko ajan ;) Mutta oli se silti tosi hienoa! Ylitettiin mm. yksi tosi vuolaasti virtaava joki, joka oli aika janna kokemus!

Mutta siina vahan juttua, jatketaan taas... :)