Ja lopuksi vähän ruottia

Perjantaina jätin jäähyväisiä sitten Fokholille. Kieltämättä junamatka auringonlaskussa toi mieleen tuhat ajatusta. Lauantaiaamuna olin Trondheimissä, josta matka jatkui välittömästi ruottin puolelle. Östersundissa kulkuneuvo vaihtui bussiin, joka vei Moraan ja Faluniin taalainmaalle. Perillä olin illansuussa, hikisena ja nälkäisenä. Vielä illanpimeydessä kävelin pitkin mettiä 2 km lähimmälle huoltsikalle syömään, grilli oli ollut lähempänä.

Sunnuntaina tutustuin Falunin keskustaan ja lopulta taas bussilla Nusnäsin kylään, jossa valmistetaan perinteisiä taalainmaanhevosia. Maanantaina oli aika suunnata viimeistä etappia eli tukholmaa kohti. Väliin mahtui tosin lyhyt pysähdys Uppsalan tuomiokirkossa. Yöpaikkana oli vanha sisävesilaiva ja tiistaina kävin läpi eräitä nähtävyyksiä kuten kuninkaanlinnan. Uusi yöpaikka osoittautui fiaskoksi: se oli samalainen laiva kuin edellinenkin. Tosin laiva baari oli jo päivällä täynnä ah niin humalaisia turisteja. Laivassa oli yksi suihku, jonka ruottalaiset likat valoitti koko illaksi. Makuusalin säleverhoista paistoi läpi. Keskiviikkoaamuna hostellissa lappasi kaikenlaista porukkaa, kuten pari likkaa jotka rapistelivat sipsejä minkä kerkesivät. Laivan aulaan tuli kaikenlisäksi jotakin teinejä, jotka eivät näyttäneet maksavilta asiaikkailta. Joten meitsi otti hatkat ja lähti jo hyvissä ajoin odottamaan Isabellaa

Tulomatkalla sitten nukkuttikin hyvin, mitä nyt löysin tieni laivan buffetin jälkiruokapöytään. Kotiinpaluu tuntui mukavalta, oli taas hienoa puhua ihanaa kieltämme. Mitä jäi käteen reissusta? Uusia elämyksi, uusia tuttavuuksia, unelmien maisemia. Toivottavasti tuli opittua biodynaamista viljelyäkin. Edes jotakin siitä