Sisainen hortomi vapautuu

Eka tyøviikko on nyt sitten ohi ja alan hiljalleen paasta paikan tavoille. Tahan mennessa olen kitkenyt kuokan kanssa rikkoja pellolla, lajitellut perunoita kellarissa, istuttanut sipulia ja kaalia. Navettahommiin en ole viela paassyt/joutunut. Lehmilla on komeat sarvet, ja mina kylla tiedan mita niilla voidaan keksia. Ihan vaan harjureiden paanmenoksi. Tyøpaivat menevat tosi nopeasti. Tyøt aloitetaan klo 7.00 ja 8.30 on aamiainen. Lounas on 12.30 ja illallinen 18.00. Aamiainen ja illallinen tehdaan meidan harjureiden kesken keittiøssa kukin vuorollaan. Kun on kyykkinyt koko paivan pellolla (kempon leveita venytyksia), niin paivan jalkeen on aika vasynyt.

Haasteellisinta on tahan mennessa ollut saksalaisvoittoinen porukka, meita on taalla kaksi, jotka eivat puhu saksaa. Myøs porukan monet kasvot alkavat hahmottua. Tanskalainen Katrina on ottanut itselleen aitihahmon roolin vanhinpana. Katrina myøs puolustaa mielipiteita loppuun saakka. Joten kun istutimme ugandalaisen Martinin kanssa sipulia, niin Katrina oli sita mielta etta otimme vaaran rivin tauon jalkeen. No oltiin Martinin kanssa sita mielta ettei niin voinut olla ja talla kertaa Katrinan oli hyvaksyttava tappio. Mutta kun Katrina oli sairas, niin pojat vitsailivat aika rankasti, etta niin kay kun juo liikaa soijamaitoa. Muut ovat kylla olleet tosi ystavallisia taalla. Itse olen jalleen se eksoottinen suomalainen.

Ensimmaisena vapaana viikonloppuna sita yrittaa vain keksia tekemista. Olin tanaan ensimmaista kertaa Stangen keskustassa, joka oli todella idyllinen maalaispitajan keskusta. Wikipedian mukaan taalla on asukkaita jopa 18 000, mita keskustan perusteella on vaikea uskoa, silla siella oli vain muutamia kauppoja. Nekin menivat kiinni jo kahdelta, joten esimerkiksi lanka jai ostamatta. Mutta tulevina viikonloppuina haaveilen turistelusta Oslossa ja Tronheimissa.