Uusien tuulien aika

Pari viikkoa sitten sain vihdoin tauon ja kavin turistelemassa vuonon toisella puolella Stykkisholmurissa. Vapaa-paiva tosin alkoi lypsylla, mutta mitas siita. Perilla aika meni yosijan metsastykseen, mutta iltalenkiksi kavin ihailemassa maisemia Helgafellen laelta. Ihmisten tapaaminen ja erityisesti suomalaisen perheen kohtaaminen uima-altaalla teki teraa.

Navetassa mammat paattivat pistaa synnytystalkoot pystyy ja kolme vasikkaa naki paivanvalon perajalkeen. Tuttipullosta juottaminen alkoi kayda tyosta, joten pomoni paatti myyda osan niista. Paalle tuli viela potku kateen ja muutamaan paivaan en pystynyt taittamaan sormia.

Tata kirjoittaessa on viimeinen paiva taalla lansi-vuonoissa. Talo on hiljainen, nuoriso on lahtenyt jo kouluja kohti. Tanaan emanta lahti viemaan poikaa Reykjavikiin, mika melkein laittoi kaikki suunnitelmat uusiksi. Hyvastit olivat erittain haaleat, mutta nyt juuri viimeinen ilta nostaa tunteita pintaan. Onhan taalla kuitenkin vietetty kokonainen kesa. Kuitenkin 30 vee on jo nurkan takana, eika naita kesia keskella ei mitaan tule olemaan enaa montaa. Toisaalta tiedan etta lopulta helpotuksen tunteet tulevat voittamaan. Huomenna suuntaan Borganesiin ja sielta Akureyhin. Loman kruunaa viela paivan hevosvaellus