Profile
Blog
Photos
Videos
Matka jatkuu yöjunalla kohti Pohjois-Thaimaata..
Olin jo aikaisemmin kuullut useilta reissaajilta, että Pohjois-Thaimaassa sijaitseva Chiang Mai olisi ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka. Koska minulla ei ollut siis sitä suunnitelma B:tä, niin päätin varata 4 päivän reissun kohti pohjoista. Matka alkoi yöjunalla, josta olin varannut itselleni makuupaikan. Alku oli melko mielenkiintoinen: ihmettelimme junassa varmaan reilun tunnin kun junan henkilökuntaan kuuluva mies PETASI sänkyjämme hirveällä raivolla, outo järjestely mutta mikäs siinä. Myös siivooja luuttusi lattioita siinä sivussa ja juna lähti matkaan vasta joskus 1,5 tuntia myöhemmin. Minä sain junasta yläpdein, kun alapeti oli houkuttelevampi-kannattaa siis pyytää alasänkyä lippua varatessa. 14 tuntia kestävä matka maksoi n. 900 bhatia eli 22 euroa, istumapaikka hieman vähemmän.
Kävin melkein heti nukkumaan ja jälleen kerran korvatulpat koituivat pelastukseksi: jossain vieressä lapsi huusi ensimmäiset 3-4 tuntia lähes putkeen. Voi niitä raukkoja kenellä korvatulppia ei ollut..En suosittele junaa jos olet huono nukkumaan muutenkin: juna keinui ja heilui, kolisi, ilmastointi puski kylmää ilmaa siihen tahtiin, että aamulla olin todella jäässä ja kattolamppu pysyi päällä koko yön. Sen sijaan liinavaatteet olivat siistit ja puhtaat ja sänky muutenkin ok. Illalla minulta oli kysytty haluanko aamupala tarjoilun 4 vaihtoehdosta ja sitä sitten odottelin jonkin tovin... Hintaa melko runsalle aamupalalle tuli 100 bhatia eli n. 2,50 euroa ja se vaikutti sellaiselta että uskaltaa syödä hyvillä mielin.
Tulihan se juna-aamupala sitten lopulta 1,5 tuntia myöhässä:). Onneksi kuitenkin tilasin sen, sillä juna oli tottakai 2 tuntia myöhässä siitä mitä minulle oli sanottu Bangkokissa eikä liiemmin kiinnostanut ostaa kaupustelijoiden snacksejä. Chiang Main asema oli kuin suoraan maaseudulta, vaikka kaupunki on Thaimaan suurimpia. Asukkaita siellä ei ole kuitenkaan kuin n. 300 000 ja se näkyy ilahduttavasti myös katukuvassa: ei samanlaista häslinkiä kuin pääkaupungissa-ihanaa. Minua tultiin hakemaan onneksi hotellin puolesta, sillä olin melko "loppu" vaivaisen 15 tunnin junamatkan jälkeen. Minulle oli varattu Bangkokista Winner Inn -niminen "kolmen tähden" hotelli. Jälleen kerran: jos mahdollista niin varaa hotelli vasta paikanpäältä. Pääasia nyt kuitenkin oli, että minulla oli katto pään päällä yhdeksi yöksi, jotta saisin levätä seuraavana päivänä alkavaa trekkingiä varten.
Tutkiskelin hieman kaupunkia jalan ja se tosiaan onnistui vaivattomasti, koska itse keskusta on melko pieni. Illalla käväisin Chiang Main kuuluisilla ilta-markkinoilla, joilla myytiin kaikenlaista tuliaista vaatteista käsitöihin. Hintataso oli aika lailla samaa luokkaa kuin Bangkokissa ja minusta näytti että myös myytävä tavara oli ihan samaa kamaa. Esim. mekon sai n. 250 bhatilla eli n. 8 eurolla, tosin tinkimällä hintaa saattoi saada alemmaksikin. Thaimaassa ei koskaan pidä maksaa sitä mitä pyydetään, sillä myyjä ilmoittaa sinulle ihan ihan randomina, joten ei se ole tyhmä kuka pyytää, vaan se kuka maksaa.
Seuraavana aamuna minut noudettiin hotellilta 3 päivän trekkingille. Olin toivonut, että meillä olisi ollut isompi porukka vaeltamassa, mutta ryhmääni sattui vain englantilainen tyttö ja ranskalainen pariskunta. Ajoimme n. tunnin verran kohti vuoria ja matkalla tankkasimme evästä mukaan. En osaa sanoa trekkingilleni tarkkaa hintaa, mutta kokonaishinnaksi seuraavalle paketille tuli n. 5500 bhatia (140 euroa): Yöjuna Bangkok-Chiang Mai, 1 yö hotellissa, 3 päivän trekking täysihoidolla(+bambu-rafting&Elefant-riding) sekä bussimatka "VIP" bussissa Chiang Mai-Bangkok. Välillä tuntuu siltä, että Thaimaassa ihan kaikesta koetetaan rahastaa: esim. oppaamme Jeep pyysi varaamaan n. 2000 bhatia (n.48 euroa) mukaan trekkingille, jotta voisimme ostaa kyläläisten tekemiä tuotteita sekä ostaa eväitä. Ajatus on todella hyvä, mutta on hieman kummallista jos matkalla, jonka piti olla "all included", pitäisi käyttää rahaa saman verran kuin mitä koko matka on maksanut trekkingin osalta. Eli kannattaa olla tarkkana ettei anna vedättää itseään ihan joka mutkassa.
Matka alkoi heti aikamoisella 45 minuutin mittaisella nousulla kovassa helteessä - ei voi suositella kovin huonokuntoisille ja hyvät kengät ehdottoman must! Välillä pidimme taukoja ja söimme lounasta, mutta vaelsimme lopulta n. 2-3 tuntia melko ylämäki painotteista maastoa kohti ensimmäistä yöpaikkaamme. Hieman kurjaa oli, että Buffalo-niminen oppaamme kylästä ei puhunut juuri sanaakaan englantia. Eli kun kysyimme paljon on vielä matkaa niin sai ihan itse arvailla mikä se oikea vastaus oli. Minusta maasto oli melko mitään sanomatonta ja näin kuivana kautena todella "kuollutta", mutta olisi ollut kiva kuulla välillä vaikka jotain infoa metsän kasveista tai jotain. Mutta ei, Buffalo vain rukoili ja mumisi Buddhaa koko matkan, melko huvittavaa.
Ensimmäinen "aktiviteettimme" oli bambu-rafting...no hoh hoijaa: joki oli lähes kuiva vedestä ja siinä sitten "seilasimme" 45 minuuttia pitkin mini-jokea. No, mutta tulipahan sitten bambu-raftingin koettua. Vinkki: Jos mahdollista kokeile kaikki raftingit SADEkauden aikana-tämä on käynyt minulle nyt hyvin selväksi vuosien aikana:)
Kylä oli indeed keskellä ei mitään ja kyläläiset elivät täysin siellä käyvien turistien varassa. Suihku oli vanhassa vajassa, wc:ssä reikä lattiassa, nukkuminen ulkosalla eräänlaisessa "suojassa" ja sähköä ei todellakaan ollut, ainakaan meillä. Illallinen oli kuitenkin maukas, joten ei muuta kuin nukkumaan täydellä vatsalla n. 10 huovan ja makuupussin alle kovalle "laverille"(patjaa ei ollut tarjolla). Ja jälleen kerran KORVATULPAT pelastivat yöni:). Yö oli jäätävän kylmä, mutta yllättävän hyvin sain kuitenkin nukuttua moskiittoverhoni suojissa. Aamukahvit ja toastit nautittiin leiritulella, jonka jälkeen päätinkin yllättäen lähteä takaisin Chiang Maihin yhdessä englantilaisen tytön kanssa. Riitti nimittäin 1 yö kylmässä ja ulkosalla.
Kävelimme kuitenkin vielä 2,5 tuntia kohti paikkaa mistä taxi meidät lopulta nappasi-huh, mikä setti! Edessä oli vielä elefantti-ratsastus, mikä kyllä jäi nyt tämän toisen kerran jälkeen viimeiseksi: minusta ei ole norsujen hommaa kuljettaa ihmisiä pitkin metsiä! Sitä paitsi vaikka oppaamme koetti kuinka selittää, että norsujen kuljettajamiehien tarkoituksena on pitää niistä hyvää huolta niin jotenkin ei siltä kyllä vaikuttanut...jäi harmittamaan koko homma-en suosittele.
Jos haluat matkaltasi luxusta ja mukavuutta, niin kannattaa selvittää todella tarkkaan minne on menossa ja MITÄ tarkalleen ottaen reissu sisältää. Esimerkiksi ruokailut tällä retkellä olivat aika surkeaa tasoa, samoin yöpaikat ja peseytymispaikat alkeellisia. Minua tämä ei kuitenkaan haitannut, vaan voipahan näitäkin taas naureskella joskus myöhemmin. Eli jos seikkailua ja extremeä kaipaat niin ei muuta kuin metsään!
Olin kuitenkin super iloinen päästessäni takaisin "sivistyksen pariin" eli Chiang Main keskustaan. Illaksi päätimme mennä katsomaan perinteistä Thai-tanssia illallisen merkeissä, mikä olikin hyvä idea: Illallinen ohjelman kera maksoi 400 bhatia eli n. 10 euroa ja se sisälsi runsaan, perinteisen Thai-buffeen, ohjelman sekä kuljetuksen edes takaisin. Seuraava päivä kului hieman itseään hemmotelen ja melko oudoissa merkeissä, sillä menin yllätykseksi paikalliselle hammaslääkärille(?) puhdistuttamaan hampaani, häh?!? Palvelu oli ihan loistavaa ja 600 bhatilla eli n. 12,5 eurolla sain ihan yhtä hyvää jälkeä ja palvelua kuin Suomessakin! Suosittelen siis kovasti Chiang Mai ja Elite Teeth(?) nimistä paikkaa keskustassa. Ehdin myös käydä pedikyyrissä, 150 bhatia, n. 7,5 euroa, myöskin loistavaa työtä sekä kampaajalla mikä olikin jo hieman mutkikkaampi juttu...kaikki meni kuitenkin ihan ookoo ja n. 48 euron hintaan sain värin ja tehohoidon auringon kuivattamille kutreilleni. Hinta ei ollut aivan halvimmasta päästä mutta pääasia että kielimuurista huolimatta sain (melkein) mitä tilasin;)
Matka jatkuu nyt VIP-yöbussilla (heh) takaisin Bangkokiin. Bussi oli hyvä ja penkit sai nukkuma-asentoon. Chiang Maista lähtee jatkuvalla syötöllä busseja joka suuntaan, joten luultavasti paikan olisi saanut asemaltakin. Hintaa lipulle kertyy n. 800 bhatia eli 20 euroa(sisältäen illallisen:)! ja matka kestää (ainakin) 9 tuntia, huh, joten ei muuta kuin unta palloon....Ja huom! Bussi lähti lähes tasan 21.00, joten ole ajoissa paikalla...seuraavaksi olenkin jo etelän saarilla - ihanaa:)!
- comments