Profile
Blog
Photos
Videos
http://www.youtube.com/watch?v=1FE_dxZi9pE
Varkala beachilla ollaan! Tulin 8 h backwaterseja pitkin Kollamiin ja siita viela 40 km mopon kyydissa perille. Backwatersit on Keralan tunnetuimpia "nahtavyyksia". Alappuzhan ja Kollamin valilla on laaja vesiverkosto, joka koostuu monista kymmenista jarvista, laguuneista, kanaaleista ja joista. Paikalliset kutsuukin aluetta Intian Venetsiaksi, eika syytta. Backwaters alue on kokonaisuudessaan todella kaunis, eika se siis suinkaan oo mitaan asumatonta viidakkoa. Matkan varrella vastaan tuli monta kylaa, jossa jengi elelee ihan normaalisti erona vaan se, etta paivittaiset juoksevat asiat hoidetaan vesitse. Siina missa Ylojarvelainen omaan elamaansa kyllastynyt kotitalousopettaja lahtee, umpijuopon rekkakuskimiehensa ostamalla Toyota Suzuki kauppakassilla, lahikauppaan ostamaan ruisleipaa ja tamppooneja, taalla asia hoituu katsysti kanootilla. Vastaavasti lapset taas seisoo aamulla skarppina laiturilla odottamassa, kunnes kouluvene korjaa vahingot talteen ja vie opinahjoon. Hauskan nakosta elamaa ja ennen kaikkea hienoissa maisemissa!
Vesistoon voi toki halutessaan tutustua lyhyemmillakin tripeilla tai vastaavasti jopa yon yli. Veneita loytyy aina kanooteista asuttaviin house boateihin.
Varkalan beachin ydinalue sijoittuu n. 1,5 km pituselle kaistaleelle, jonka molemmista paadyista loytyy kiva pieni ranta. Suurin osa rafloista, kaupoista ja majapaikoista taas loytyy valiin jaavalta n. 20 m korkealta kallionkielekkeelta. Raflojen ja kielekkeen valiin jaa muutaman metrin levyinen jalkakaytava, joten taalla saa paahtavan auringon ja gin tonicin huumaama reissaaja olla tarkkana, ettei umpijurrissa holahda suoraan rantakivikkoon. Joka tapauksessa mukavan tuntuinen lepposa paikka ja viela kun itelle loyty kallion paalta loistava riippumatolla ja merinakoalalla varustettu yksio, ni mikas taalla on hengatessa. Hammockista nakee suoraan, Kingfisheria nauttiessa, kuinka aurinko "uppoaa" ilta toisensa jalkeen Intian valtamereen :) :)
Taa on myos hyva ymparisto tavata muita reissaajia. Lauantai-iltana meilla oli kunnon travelleridinneri, kun matkaajat ympari palloa kokoontu samaan poytaan istumaan iltaa. Meita oli yhteensa 15 ja edustettuna oli Suomi, Englanti, Ranska, Hollanti, Brasilia, Venezuela, Saksa ja Uusi-Seelanti. Tallaset meetingit on yksia naitten reissujen kohokohdista, joita ei unohda koskaan. Toisilleen ennalta taysin tuntemattomat ihmiset kokoontuu kertomaan omia reissutarinoitaan, antamaan tipsuja hyvista paikoista, kertomaan itsestaan jne jne... Mahtavia juttuja, mita ei voi oikein selittaa. Naa pitaa kokea jokaisen itse. Tarttupahan taas muutama frendi ja hyva kontakti mukaan. Kaiken kaikkiaan elama Varkalassa on ollu hyvin lungia ja rentouttavaa. Rantaelamaa, fillarointia, riippumatossa lueskelua ja kavinpa jopa kokeilemassa vahan joogaakin. Viela en tosin loytany sita sisaista itseani, joten ei auta ku jatkaa etsintoja. Taalla ois myos taydelliset surffiaallot, mutta jostain syysta mistaan ei loyda surffilautoja. En tajuu!! Nyt on siis 2,5 viikkoa menty Intiaa. Ja uskokaa tai alkaa: ei dokaamista, ei kahvia, pelkkaa kasvisruokaa ja silloin talloin joogaa. Matkailu avartaa vai mita..??
Varkala reissukohteena on myos toisaalta vahan kaksjakonen paikka. Niin hieno ja mun tanhetkisia tarpeita vastaava paikka kun se onkin, ni se on silti pelkastaan turisteille suunnattu. Tosin 100 kertaa pienemmassa mittakaavassa, kun esimerkiksi Thaimaan Phuket. Ongelma on siina, etta tallasissa mestoissa sa voit periaatteessa hengata vaikka 3 vuotta, oppimatta yhtaan mitaan paikallisessa kulttuurista ja tavoista. Kaikki on tietysti aina matkaajasta itsestaan kiinni. Herrat Rantala-Milonoff kertoo kirjassaan hyvin, kuinka tallasiin kohteisiin pitaa aika ajoin tulla hengahtamaan, mutta kun akut on ladattu, pitaa taas jatkaa matkaa. Silla ei siis oo mitaan valia, kuinka kauan ja kauas matkustaa, vaan kuinka syvalle.(monille tietty riittaa rantaelama, ei siina mitaan)
Siispa itse aion nyt kuitenkin noudattaa tata loistavaa ohjenuoraa. Ma levyttelen, chiluttelen, relaxoidun, makaan, nukun, hengaan ja jumittelen eli chirelalevyjumixoidun taalla niin ihanan ja lempean Intian auringon alla niin kauan, etta saan taas karistettua ton 1,5 vuotta kestaneen hektisen ja alistetun pakkopaitaelaman mielestani. Ja kun akut on jossain vaiheessa ladattu, jatkuu matka kohti uusia haasteita. Nyt viela, kun tosta mun mystisesta iPodista lahti tulemaan aina yhta ajaton Tauskin "Niin mina sinulle kuulun", ni asiathan ei oikeestaa vois juuri paremmin olla.
Ja viela terveisia koti-Suomeen kaikille teille, jotka siella ahtaassa pikku toimistossanne hakkaatte rystyset punasena Ctrl+Alt+Deletea, kun se Windows on taas kerran jumittanut juuri tarkean raportin tulostushetkella. Ei muuta ku johto irti seinasta, lappari lihoiks ja lappu pomolle: "Pida tunkkis, ma lahen lentokentalle!!" Niin ovat monet muutkin tehneet... Palaillaan taas. Se on nyt Que Tal, Copy Paste ja Soronoo...
- comments
lautturi-jussi Varkalasta sai ainakin muutaman vuos sitten vuokrattua surffilautoja suoraan beachiltä ja/tai varkalan keskustasta pidemmäksi aikaa! kannattaa kysellä! Hyvää settia Markus! mukava lueskella! nauti parhaasta Intiasta ja terveiset Malesiasta! :)
Maiju Kiitos terveisistä ja hyvää päivän jatkoa! Nimim. Ctrl+Alt+Delete
Äippä Terkkuja vaan täältä Ctrl+Alt+Delete maailmasta hetken vielä.Ensiviikolla äipälläkin nokka kohti Afrikan aurinkoa :=D
Satu Loistavaa loistavaa! kiitoksia oikein viihdyttävästä blogista ja oon hurjan onnellinen sun seikkailuista, joita on jo nyt vaikka mitä! varsinkin juna-stoorit lämmitti sydäntä :) vielä täällä hymyilyttää...kattoo missä vaiheessa joutuu painamaan sitä Esc:iä ja laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen! Sab kuch milega!