82-83/105

Paivan suunnitelmiin kuului viiden tunnin minibussimatka Vang Viengiin. Aika on Laosissa aika suurpiirteinen kasite, taalla elaman asenteeseen kuuluu rentous ja huolettomuus, joten aikataulutkin ovat lahinna suuntaa-antavia. Matka kulki kiemuraista, kapeaa ja paikoin huonokuntoista tieta pienten vuoristokylien lapi. Matkaa tehtiin yhteensa kahdeksan tuntia. Pysahdyttiin muutaman kerran ja kertaalleen korjattiin toisen minibussin jarruja. Lahes koko matkan ajan (noin 250km) tien vieressa oli tuhansia ojankaivajia. Tyollistava vaikutus :)

Vang Vieng on Laosin tubing capital eli lahes koko kyla elaa siita, etta nuoret turistit tulevat sinne lilluttelemaan alas jokea traktorin sisarenkailla ja ryyppaamaan. Todennakoisesti sellaista paihdetta ei ole, mita Vang Viengista ei saa. Iltaisin ihmiset keraantyvat ravintoloihin katsomaan The Friendseja non-stoppina.

Paadyttiin asustamaan joen toiselle puolelle eli The Other Side Bungalowseihin. Sinne kaveltiin kapeaa bambusiltaa pitkin pois keskustan halinasta. Meilla oli oma bungalow, oma vessa ja lamminta vetta, jalleen :) hintaa kertyi huimat 70 000 kippia eli noin 5.80 euroa/yo. Pihalla kayskenteli kanoja, ankkoja, lehmia, koiria, kissoja ja vain muutama turisti. Toisena aamuna Mainan puhelin vietiin bungalowista, mutta omapa on vikansa kun jatti sen siihen sangylle.

Meidankin piti kokeilla tuubaamista, mutta Nooran maha paatti toisin. Tyydyttiin lueskelemaan ja ottamaan aurinkoa kotipihalla. Yritettiin muuten loytaa pahoinvointilaaketta (siis sellaista, joka tunnetaan) kaikista Vang Viengin apteekeista, mukaan lukien sairaalan apteekki, mutta joko sita ei tunnettu tai sitten se oli paassyt loppumaan, sairaalasta oltais saatu iv-muodossa... onneksi niin paha tarve ei ollut.