Profile
Blog
Photos
Videos
Eilinen päivä oli niin työntäyteinen, ettei jaksanut enää kirjoittaakaan mitään.
Aamunavaus oli taas kerran upea esitys. Aamu alkoi kuoharilla ja katosta tuli paperinpaloja jenkkityyliin taivaan täydeltä. En tiedä, mistä keksivät aamun piristykset, mutta taas oli löytynyt sellainen elämän taitaja, että piti kuunnella tippa silmässä. Tuli roppakaupalla elämän viisauksia.
Luennot aloitti Botox ammattilainen; muuttui käsitykset niin Botoxista kuin Restylanestakin. Voisin jopa harkita niiden ottamista muun hoidon oheen.
Iltapäivän luennoitsijat olivat Australiasta. Heidän luentonsa oli paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia. Osa tiedoista oli kyllä aivan mututietoa..että suututti sen luennon jälkeen!
Illalla heti kohta alkoi perinteinen Welcome Reseption; hyvää ruokaa , musiikkia, hawaiilaistanssijoita ja juomaa yllin kyllin. Päivä oli ollut niin väsyttävä, että emme jaksaneet juhlia kuin pari tuntia.
Sitten nukkumaan...
Keskiviikko 29.4.
Virkeänä aamuun.
Aamun avauksessa puhui nuorehko mies Colt Munchoff, joka oli loukkaantunut pahasti autokolarissa. Ollut koomassakin pari viikkoa ja sitten halvaantuneena vuoden verran.Linkutti lavalle. Puhui elämästä; kuinka meillä on joka päivä 86400 sekunttia käytettävänä. Kuinka haluamme ne hetket käyttää? Pisti taas kerran ajattelemaan.
Aamupäivän luennon pitivät herrat Eubank ja Young. Aiheena keramia ja pehmytkudokset. Taas tuli tunne, että miksi en tuota tiennyt aikaisemmin? Tietysti se tunne tulee aina täällä, mutta pitää lohduttautua, että luennoitsijat löytävät koko ajan uusia materiaaleja ja menetelmiä, joita sitten esittelevät meille.
Voi niitä kollegoja, jotka eivät hae tietoa maailmalta! Tekevät työtänsä vanhoilla menetelmillä. Toisaalta tieto lisää tuskaa, koska koko ajan on opittava uutta ja nopeasti.
Iltapäivällä puhui Betsy Bakeman; paljoa uutta ei kyllä irronnut hänen luennostaan. Vanhoja asioita tuli kerrattua ja vahvistettua tietämystään.
Tytöt menivät shoppailemaan ja itse tämän kirjoitettuani otan päikkärit...
- comments