Profile
Blog
Photos
Videos
Taalla ma oon nyt oikein kunnolla tien paalla! Aucklandin jalkeen tosiaan lyottaydyin saksalaisten Estherin ja Julian seuraan ja lahdettiin Coromandelin niemimaalle niiden matkailuautolla. Pysahdyttiin Coromandel Townissa kahdeksi yoksi, mentiin rannalle ottamaan aurinkoa viideksi tunniksi ja vaikka kuinka lisasin aurinkorasvaa koko ajan, onnistuin polttamaan persukseni (seuraavana paivana sattui istua...) seka vasemman silmani, se turpos ja meni liilaksi, naytti ko olisin saanu turpaani varsinki ko se oli vaan se toinen silma :--D Tsekattiin Hot Water Beach, joka on sellanen mahti hiekkaranta jonka yhessa kohtaa maanalainen kuuma vesi pulppuaa ylos. Sielta voi vuokraa paivaks lapion ja kaivaa itelleen oman kuumavesialtaan keskelle hiekkaa, se oli raskasta mut tosi siistia! Ja siis se vesi oli oikeesti kiehuvaa et sinne piti kaivaa kanava et kylmaa merivettaki paasis vahan altaaseen...
Stopattiin yks yo Whitiangassa, aiemmin saksalaiset oli nukkunu niiden autossa ja ma hostellissa, mut tan yon ma vietin tyttojen teltassa! Loydettiin kiva hiljanen puisto jossa ei ollu leiriytymiskieltoa, joten pistettiin teltta pystyyn ja pelattiin korttia ja laitettiin ruokaa niiden matkakeittimella. Sunnuntaina tytot lahti takas Aucklandiin ja ma liftasin Taurangaan, sain kyydin aivan ihanalta vanhemmalta pariskunnalta, juteltiin koko kaks ja puol tuntii kaikesta mita Taurangassa ja sen ymparistossa voi tehda ja millanen maa Suomi on jne. Ne asu oikeesti ihan kaupungin laidalla mut ne vei mut keskustaan asti suoraan niiden hyvaks tunteman hostellin ovelle!
Maanantaina paas vaelluskengat taas kayttoon ko kiipesin Mount Maunganuin huipulle. Ok se ei oikeesti oo mikaan kauheen paha mut ees jotain urheilullista... Kakski eri tyyppii sano mulle et siin menis noin 50min mut olinki huipulla puolessa tunnissa hahaa vaikka pidinki joku nelja juomataukoa, aamulla naytti niin pilviselta et kelasin sen olevan hyva paiva tallaseen mut tietty ko astuin bussista ulos vuoren juurella aurinko tuli esiin ja oli ihan torkeen kuumaa ja hikista. Mua vahan nolotti istua siella polun varrella tasaamassa hengitysta ku jotku 70v papparaiset juoksi koko matkan ylos ja tormasin niihin matkalla alas ko ite olin viela kiipeemassa ylospain...
Tiistaina vierailin Taurangan taidemuseossa, mut kivasti niil oli just paattyny kaks nayttelya sunnuntaina ja ne oli viela rakentamassa uusia, joten se oli aika tyhja ja olin nahny kaiken puolessa tunnissa. Iltapaivalla vierailin Thomaksen luona sairaalassa. Tapasin Tomin uuden vuoden tienoilla Paihiassa, tiesin et se oli toissa Taurangassa ja olin pistany sille tekstarii aiemmin et tuutko tuopille, tiistaiaamuna se soitti mulle et se on sairaalassa eika ollu huomannu viestia aiemmin. Se typerys oli paattany hypata 21-metrisen vesiputouksen huipulta ja oli laskeutunu polvet lukossa ja tosi jaykkana ja rikkonu selkansa... CAT-scanin tulokset ei ollu viela tullu eika se tienny joutuuko se leikkaukseen vai ei, mut se ei saanu syoda mitaan kiinteeta vaa pelkkaa jogurttia ja vanukasta ja sen piti syoda kipuihinsa laakkeita tunnin valein :S Hengailin pitamassa sille seuraa pari tuntia, sitte palasin hostellille jonne toinen Paihiasta tuttu ystavani Alison oli just saapunu. Samaan huoneeseen oli kans tullu Jordana Kaliforniasta ja Claudia Saksasta, istuttiin niiden kanssa sitte iltaa.
Aamulla ahtauduttiin kaikki samaan autoon, koska Jordana oli matkalla Napieriin ja tuli siis halvemmaks reissata sen kanssa! Pysahdyttiin matkalla Rotoruassa joka on geotermisesti hyvin aktiivinen city: keskella kaupungin puistoja on vaa hulluja kuumia lahteita joista nousee koko ajan paksua hoyrya ja lampotila on noin +95c. Vierailtiin Te Puian laaksossa, jossa paas nakemaan geysirin joka suihkus viiteentoista metriin, lisaks paksuja kuplivia kuumia muta-altaita ja kuumia lahteita yms hullua. Maasta vaan nous hoyrya joka puolella ja koko kaupunki hais kananmunapierulta rikkikaasujen takia :DD:D Te Puiassa oli kans kiivinayttely jossa paas nakemaan kiivilintuja, ne on maailman hulluimman nakosia otuksia! Sellasia oikeesti vaan pyoreita karvapalloja joista lahtee jalat ja pitka nokka. Yks oli ihan ADHD ja juoksi ympyraa varmaan 20min.
Sit ajettiin Napieriin ja pudotettiin Claudia Taupoon matkan varrella. Oltiin perilla aika myohaan, mentiin irkkupubiin pelaamaan pubivisaa mut kysymykset oli tosi vaikeita ja havittiin nolosti. Jordana lahti Napierista aamulla jatkamaan matkaansa, mina ja Alison vierailtiin Uuden-Seelannin National Aquariumissa jossa oli muuten myos kaks kiivia ja merihevospoikasia! Napier on tunnettu 1920-1930-lukujen art deco -arkkitehtuuristaan, joten poimittiin ilmanen kartta ja kaveltiin ympari kaupunkia ihmettelemassa kauniita rakennuksia. Harmi vaan etta koko paivan satoi... Kaytiin vahan shoppailemassa, tai siis Alison kavi ja ma seurasin perassa ko ei mulla oo rahaa shoppailuun hehe.
Tanaan liftattiin Alisonin kanssa Napierista Taupoon, joka sijaitsee Lake Taupon eli Uuden-Seelannin suurimman jarven rannalla. Kaytiin uimassa, aaahhhh nain suomalaisena oli IHANAA uida vaihteeks makeassa vedessa meriveden sijaan!!! Ja vesiki oli iha ok lamposta. Ei olla kauheesti muuta ehditty tanaan tehdakaan, illalla mennaan vahan hummailemaan, taalla kun nayttaa jotain tapahtuvanki toisinko Taurangassa tai Napierissa... Huomenna takas Rotoruaan koska halutaan viela menna zorbaamaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Zorb), sielta Alison palaa takas Taurangaan ja mun matka jatkuu Aucklandiin, josta lento Tongalle lahtee maanantaiaamuna.
Haleja,
Jennie
- comments
iska hei Jennie, Kiva etta matka jatkuu hyvissa merkeissa ja maanjaristykset ei vaivaa siella :-) kattelinkin kuvia Facebookista ja tosi mielenkiintoisia paikkoja siella! Taalla vaan pakkaset jatkuu ja lunta riittaa. Hauskaa matkanjatkoa!
aiti Lasken jo päiviä milloin tulet takaisin kotiin. Turvallista loppumatkaa!
Saija Moikka Jenni, Ihanan aktiivista eloa Uudessa-Seelannissa. Kuullostaa reissun parhaimmalta tähän asti. Maisemat on varmasti hulppeat ja hyvä, että jaksat ja haluat reissata ja nähdä niin paljon. Jääpäphän enemmän muistoja makasta ja upeita kokemuksia. Selvästi on reissaamiseen tullut jo rutiini ja niin sujuvaa tuo sosiaalinen sukkulointi. Kerää voimia USA osuuteen ja kohtahjan olet jo täällä. Kevät ihan selvästi yrittää aloittaa hangen sulatusta, mutta taistelu talven kanssa on kova. Terkut Kyprokselta. Olin Kiran kanssa viime viikolla Kyproksella. Säät ei ihan suosineet, mutta oli kiva vaan olla ja nauttia kiireettömyydestä ja touhuta kimpassa Kiran kanssa. Nauti elostasi ja viimeisestä seikkailukuukaudestasi! Saija xoxo