Profile
Blog
Photos
Videos
Elamani pisimmat 24 paivaa ovat nyt ohi. Huh, en voi muuta sanoa. Kaikki alkoi siita kun olin nahnyt tyonhaluilmoituksen farmitoihin Wake Upin ilmoitustaululla. Soitin farmiin ja he sanoivat etta mahdolliset tyot alkaisivat vasta seuraavalla viikolla. Paatettiin etta ei jaada odottamaan vaan varattiin bussi Byron Bayhin. Farmari soittikin takaisin ja sanoi etta toita olisi jo parin paivan paasta. Niinpa peruttiin bussimatka ja varattiin juna Tamworthiin josta he tulisivat meidat hakemaan. Greyhoundin bussipassi on siita hyva etta se on erittain joustava. Varauksia voi peruutella ja muutella miten vain, joten kaikki sujui ongelmitta.
Countrylink:n juna Sydneysta Tamworthiin kesti 6h ja juna oli erittain mukava. Paastiin perille ja yovyttiin YHA hostellissa. Tamworth on erittain kiva pikku kaupunki ja hostelli oli rauhallinen. Kaytiin ostamassa vahan Baileysia ja nautiskeltiin sita taivasalla kaikessa hiljaisuudessa. Aamulla mentiin kahvilla Gloria Jean's coffeen paakadun varrelle ja paadyttiin paikallissanomiin ''The Tamworth Times''. Toimittaja tuli tekemaan pienen haastattelun meista ja otti parit kuvat. Niinpa starailimme seuraavan viikon lehdessa ;D Nice!
Taman jalkeen alkoi matka kohti jotain aivan uskomatonta. Meidat tultiin hakemaan illalla autolla kaupungista ja matka keskelle ei mitaan alkoi. Ajettiin reilun tunnin verran yha syvemmalle ja syvemmalle. Saavuimme ison omakotitalon pihaan perheen aidin kanssa ja perheen isa odotti meita BBQ:ta valmistellessa. Taalla me nyt sitten ollaan, puhelimet lakkasi toimimasta saman tien eika nettiakaan juuri nakynyt. Ahhhh, mika maalaishaju!!! Sisalla meita oli vastassa omistajien poika seka 5 nuorta backpackeria; Ruotsista, Ranskasta ja Englannista. Illallistimme yhdessa ja tutustuimme toisiimme ja kyselimme tyosta. Sitten aikaisin nukkumaan silla heratys olisi 6.30 aamulla ja suoraan pellolle. Farmin nimi on Balnagowan ja siella kasvaa erilaisia kurpitsoja, papuja ja herneita. Tila on aivan valtava ja talo jossa asutaan on todella hieno, saatiin heti oma huone sielta.
Seuraavana aamuna tiesin olevani maalla kun herasin aivan jarjettomaan lampaiden maaintaan klo 6. Ei muuta kuin aamiaispoytaan ja pellolle. Poimimme kurpitsoja 5h putkeen ja kylla voin sanoa etta selka oli hajalla. Ei mitaan, sitten nautittiin parin tunnin lounas ja eikun takaisin pellolle poimimaan vahan lisaa. Tyo oli todella todella rankkaa, mutta toisaalta sita olin odottanutkin. Ensimmainen viikko oli pahin ja sen jalkeen selka tottui jo tyohon. Tahti oli erittain kova ja koska mentiin sinne pahinmpaan sesonkiaikaan, stressi oli huipussaan ja virheille ei ollut varaa. Saatiin kuulla kunniamme joka paiva tilan omistajilta jos oltiin tehty jotain vaarin. Hirveasti opastusta ei saatu alkuun vaan kaiken olisi pitanyt olla itsestaan selvaa meille. Se etta tyo oli fyysisesti todella rankkaa niin valilla tuntui etta se on henkisesti jopa rankempaa. ''You must be bloody stupid!! Are you trying to waste my money or don't you know what a bloody good zucchini looks like??!!'' Tata saatiin kuulla kerta toisensa jalkeen kun oltiin ensin raadettu 10h pellolla :D. Mutta ei kai kukaan ole kurpitsanpoimija syntyessaan.. Kylla me mietittiin etta kannatti istua 3,5v AMK:ssa paastakseen tanne poimimaan kurpitsoja :DD OMG! Palkkaa saatiin sen mukaan miten paljon poimittiin ja kun pakattiin tuotteita, silloin tuntipalkka oli 12aud. Majoitus ja ruoka oli yhteensa 20aud paiva ja oli varmasti parhain majoitus ja ateriat mita tahan mennessa missaan!
Loppua kohden tahti kuitenkin tasoittui ja opittiin niin sanotusti olemaan. Rutiinilla mentiin jokaikinen paiva. Milloin herasin lampaiden maaintaan, milloin lehmien ammumiseen, lintujen kirkumiseen tai metsastysaseen laukaisuun :D Iltaisin toiden jalkeen syotiin maittava illallinen ja rentouduttiin leffan aarella. Vasymys oli niin kova etta usein mentiin nukkumaan jo 9 jalkeen. Puhelinta ei voinut kayttaa ollenkaan ja nettia vain silloin talloin. Teki kylla ihan hyvaa olla maaseudun rauhassa hektisen Sydneyn jalkeen. Kylla oli kaupunkilaistytto ihmeissaan siina maalaiselamaa katsellessa. Yksi ehdottomasti huippuhetkistani oli, kun kerran viikossa lampaita paimennettiin. Emot erotettiin karitsoista ja kylla oli kerrassaan huvittavaa katsoa kun satapainen lammaslauma juoksee paimenkoiraa pakoon. Ei oo kylla mitaan jarjenjattilaisia ne elaimet. Myoskin meita ne juoksivat karkuun joka aamu kun ajettiin lava-autolla pellolle. Huipputyyppeja, vaikkakin tyhmia kuin lampaat :D
Itse sain kokea olevani erittain allerginen maaseudulle. Ei se vaan ole mua varten. Mulla oli todella pahat oireet ja zucchineista tuli pahaa ihottumaa. Sain onneksi kunnon allergia laaketta joten kaikille suosittelen jos joskus taalla farmitoihin joudutte. Koko kuukausi meni lahinna samojen ihmisten seurassa eika ulkomaailmasta tietoakaan. Kerran repastiin ja lahdettiin kylille, eli Walchan kylaan paikalliseen pubiin. Eipa juuri ollut nakemisen arvoinen paikka se :D
Ihmiset ja jopa tilan omistajat osoittautuivat loppujen lopuksi todella ihaniksi ihmisiksi. Vanhemmat olivat hyvasydamisia ja valittavia ihmisia ja he tarjosivat meille hyvan kodin. Niista kaikista tuli kuin perhe meille. Perheen isanta tunnusti meille lopuksi etta haistoi meissa kaupungin eika kuvitellut etta pysytaan tilalla viikkoa pidempaan. Han oli kuitenkin erittain positiivisesti yllattynyt kuinka hyviksi tyontekijoiksi osoittauduttiin. Kylla suomalaisella sisulla jaksaa vaikka mita ;)) Olihan siella mukavia maajussejakin ja pienta romanssia ilmassa mutta ei musta olis niille morsiameksi ;) Viimeisena iltana menimme oikein aitoihin countrybileisiin ''Prawn & Chicken night'' laheiselle farmille ja siella vasta hillbilleja olikin. Bundabegin rommikola valui ja country soi, huh huh! Hauskaa oli ja kuinka rankkoja viimeiset 3,5 viikkoa ovatkaan olleet, tuntui todella pahalta lahtea ja hyvastella kaikki ihmiset :(. Nyt koittaisi todellinen backpacker elama jota tahan mennessa ollaan aika hyvin pystytty valttamaan. Kuukauteen en ole joutunut ehostautumaan tai valittamaan yhtaan siita milta naytan. Tukkakin on lahes rastoittunut joten valmiina Byron Bayhin ja etenkin Nimbiniin ;) ''Let's get together and feel all right'' :))
- comments