Profile
Blog
Photos
Videos
Kandyssa, muttei aivan kannissa
Viimeisten paivien tematiikka on ollut rankan kulttuurivyorytyksen mukaista. Temppeli- ja monumenttivyoryssa paasin irroittelemaan eilen Dambullassa. Paikka on jalleen kerran naita Sri Lankan vaatimattomuuksia, eli maailman korkeimman buddhapatsaan onnellinen omistajaosapuoli. Tieda siitakaan sitten aivan varmaksi silla myos menneen Anuradhapuran yksi monista temppeleista oli toisten huhujen mukaan se maailman korkein stupa - toiset (lahinna ei lankalaiset tietaakseni) sitten uskovat sellaisen sijaitsevan tuolla Thaimaan kuningaskunnassa. Mittailut jaivat ajanpuutteessa puuttumaan ja mita valia moisella lopulta on - korkeita olivat joka tapauksessa ja se taalla korkeanpaikan leirissa heiluvalle riittanee.
Noh - buddhapatsasta aikani patsateltua siirryin taman paivan tehtaviin - valloittaa Kandyn kaupunki. Sitakin kehuvat tietysti vaatimattomat maailman hienoimmaksi, joten tehdaanpa asiasta pikatuomio. Oikein miellyttava paikka - matka Dambullasta etenkin oli rajayttava, jos sellaista ilmausta tohtii Lankalla menna rajahtamatta kayttamaan. Ja kaytanpa silti - korkeita vuoria ja viela korkeampia pudotuksia - huikean nakoista kaikki tyynni. Kandyyn onnellisesti laskeuduttua hakeuduin pikaisesti paikan korkeimmalle kohdalle (ja taas naita ainaisia alemmuuskompleksisia superlatiiveja nahtavasti - latteaksi menee). Buddhapatsashan se siellakin hymyilla jaksoi ja nakymat olivat jalleen napparat. Sitten pyorimalla alas (ylospaasy se vasta sydamiatykyttavaa harrastetta olikin) ja kurkistelemaan 1800-luvun alussa viela maisemissa pyorineen viimoisen kuninkaan majapaikkaa, nykyista arkeologista museota. Siellahan tuossa 1999 meni tiikerit rajayttamaan katon nuuskaksi ja meni menojaan joukko viattomuuksiakin ihmisten muodossa. Nyt oli rauhallisempaa pohinaa - lahinna pulut paskoivat paalle, mutta kaikkea elainkuntaa syseilevassa hengessahan tuo ei liiemmalti tainnut edes kirpaista.
Sitten guesthuussi asioihin. Kieltamatta harvoin tormaa budjettilainen guesthouseen tai hotelliin sukkanauhabudjetilla (!?) eli halvalla, joka olisi jo nahtavyys sinansa. Kandyssa paasi tamakin rikos paivanvaloon, silla paikka jossa nyt elostan on sitten sen tason nahtavyys. Kandyn vanhimpia hotelleja nimeltaan komeasti Old Empire Hotel - imperiumin vastaisku. Tyylilla on tehty - ja osoitus siita, ettei sen paikan tarvi kallis olla ollakseen silti viihtyisa. Puiset, lahes narisevat lattiat ja kiva menneiden aikojen meininki - silti olematta sellainen pahainen homeloukku, mita taallakin nakee. Ja hintaa sen 3-4 euroa - vessa tosin kaytavan paassa, mutta se on oikein hyvaa urheilua kun joutuu nakemaan vahan vaivaa loytaakseen pisuaarin. Eipa sita tietaakseni kotonakaan ihan nurkkiin ole viela tullut kuseskeltua.
Sri Lanka on nyt sitten viimeisia risteja ja rasteja vaille lahjapaketissa valmiina heitattavaksi hetkiseksi menneitten kokemusten kuvainnolliselle takapenkille ennenkuin niihin taas palataan verestamaan vereslihoja. Mutta jonkinlaista yhteen- jopa ehka kahteenvetoa on tassa tietysti pakko alkaa kummallisesta, mystisesta, vihreasta, vehreasta, pyoreasta tai oikeastaan kyyneleenmuotoisesta saaresta tekemaan. Mutta vakuuttavuuden puitteissa sanottakoon, etta taysin mahdoton kaikenkattava ja kysymykset taydellisesti poistava selonteko tulee nailla nakymisilla vasta Intian kivisilta kaduilta - jonne lentokone on minut vieva ylihuomenna oikein napakkaan aikaan puoli neljalta yolla - eli valomerkin aikaan lahtevissa tunnelmissa, kuten aina. Siihen asti ja komeasti sen jalkeenkin...
-K
'The trouble with being punctual is that nobody's there to appreciate it.'
- Franklin P. Jones
- comments