Profile
Blog
Photos
Videos
28.-29.10
No nyt on jo pitemmän aikaa ajatteluelimien syövereissä kytenyt pidempi matka todellisuutta. Jännitys oli torstaiaamuna melkoinen ja montaa tuntia ei kyllä edeltävänä yönä nukuttu. Seuraavien 3kk aikana alustavana suunnitelmana siis olla Nepalissa kuukauden verran, jossa pääasiallinen tarkoitus on vaeltaa Everestin perusleiriin. Marraskuun loppupuolella Thaimaahan, josta edelleen Kambodzaan. Viimeinen etappi Laos maitse / jokiteitse etelästä pohjoiseen ja lopuksi takaisin Thaimaan puolelle Bangkokiin, josta on lento kotiin. Siihen on tosin vielä pitkä aika. Tavaraa lähti mukaan lopulta 11kg, tuosta en enää keksinyt mitään karsittavaa. Varustelista suunnilleen seuraava:
hyttysverkko, deltametriinillä käsitelty
fleece
1 lakana & tyynyliina & puuvillapyyhe
trekkauskengat
Leatherman Fusion monitoimityökalu
narua
2 munalukkoa vara-avaimineen, isompi ja pienempi
muutama jätesäkki arvaamattomilta trooppisilta sadekuuroilta suojautumiseen
ilmastointiteippiä
kansainvälinen pistorasia-adapteri
hygieniasäkki, jossa ihan perussetit
3-4 boksereita ja t-paitoja
5 paria sukkia
pitkähihainen puuvillapaita
huivi
kuoritakki & housut
Speedot mallia shorts
lääkelaukku, jossa lähinnä särky-, ripuli- ja närästyslääkkeitä + maitohappobakteeri & lariam-kuuri malariaan
talkkia & vaseliinia
laastareita & rakkolaastareita
rahavyö, jossa kaikki tärkeät asiakirjat, kortit ja rahat
digikamera vara-akkuineen ja latureineen
kännykkä latureineen
miniläppäri latureineen
mp3-soitin
paristoja
antiseptista käsigeeliä
opaskirjallisuutta
otsalamppu
polaroidut aurinkolasit
Muutamia juttuja tuosta vielä puuttuu, joita hommailen paikan päältä.
Juna lähti torstaiaamuna VR:n tapaan 20 minuuttia myöhässä klo 9.16 johon sitten pomppasin vapauden kaiho otsalohkossa hakaten. Loskakelejä ei kyllä pahemmin tule ikävä. Junamatka meni hyvin ja perillä oltiin alkuperäisen aikataulun mukaan. Tikkurilasta pomppasin lentokentälle menevään bussiin, joka olikin perillä vajaassa puolessa tunnissa. Tein lähtöselvityksen heti lentokentän masiinoilla, ois varmaan kannattanut tehdä edellisiltana netissä niin olisi saanut paremman paikan, joskaan ei tuo arvalla tullutkaan mikään surkea ollut. Koneen takaosassa käytäväpaikka lähellä vessaa ja hätäuloskäyntiä. Aikaa joutui tappaa pari tuntia läppärillä käyttäen hyväksi Finavian ilmasta Wlania. Kamat passitin koneeseen heti, kun se oli mahdollista ja marssinkin suoraan turva- ja rajatarkastuksen läpi suoraan lähtöportille, josta löytyikin mahtavat nahkaiset aurinkotuolin tapaiset systeemit johon kellahdin sitten lopputunneiksi. Tänä aikana sattuikin sitten ihmeellinen
sattuma, että tapasin kanadalaisen Benin jolla oli päivälleen samat lähtö- ja paluupäivät, kun mulla ja maa & reitti-
suunnitelmatkin osuivat kohdilleen about viikon tarkkuudella. Pari tuntia niitä näitä jauhettuamme sovittiinkin sitten alustavasti, että lähdetään tuolle Everest-trekille yhdessä. Hän tulee tosin Nepaliin muutaman päivän mun jälkeen,
koska tulee Intian kautta maitse.
Delhin lento oli n. 30min myöhässä, mutta eipä tuo haitannut, sillä lyhensipä ainakin neljän tunnin odottelua lentokentän transfer-alueella. Delhissä kentällä oli enemmän pistooleilla, konepistooleilla ja rynkyillä varustettuja sotilaita, kuin kenttähenkilökuntaa ja joitakin seehvereitäkin näkyi. Turvatarkastukset oli todella perusteelliset verrattuna Hki-Vantaaseen, mutta pääsin moitteetta läpi ja käppäilin suoraan lähtöportille. Delhin kenttä oli todella siisti, valtavan kokoinen ja kentän lattioita peitti kokolattiamatto.
Lento Kathmanduunkin oli puolisen tuntia myöhässä mikä oli huono homma, sillä perillä rupeaa olemaan saapumisen aikana hämärää, eikä mulla ollut majoituksesta tietoakaan. Lentskarissa oli istumapaikka vanhemman nepalilaisen pariskunnan vieressä, joista mies osasi vähän englantia. Toivotti kovasti tervetulleeksi, selosti perusjuttuja Nepalista ja anto vähän neuvoja miten kannattaa liikkua. Sää oli tosi kirkas ja Everestin vuorijono jäi koneen vasemmalle puolelle, mulla oli tietty ikkunapaikka oikealla. Nepalilainen mies tietysti jankkasi, että "go take picture" ja minähän menin ja sainkin pari ihan ok kuvaa Everestistä ja vuorijonosta, joskin ikkunat olivat vähän paskaiset. Lentokoneessa tarjottiin sapuskat, joista tunnistin vain riisin ja tomaatin. Lisäksi oli ilmeisesti kanaa, jotain kaalintyyppistä, lehmän maidosta tehty makea pallo joka oli todella hyvää, sekä jotain vähän kurkun tapaista vihannesta.
Lasku sujui hyvin ja terminaalissa odottikin sitten viisumi- ja maahantulolomakkeiden täyttö. Lomakkeita täyttäessäni mulle tuli juttelemaan joku todella mukavan oloinen kentän turvallisuusvirkailija. Kuulemma paljon suomalaisia ja pohjoismaalaisia nyt Nepalissa. Sitten se rupes selittämään, että on hirveä ryysis ja kyydit on kortilla, samoin majatalot. Pistikin sitten viestiä jollekki kaverilleen, että noutaisi mut kentältä ja kuskais omaan guesthouseensa. Mielessä pyöri tietysti kusetuksen mahdollisuus. Piinaavan pitkän jonotuksen jälkeen oli vihdoin viisumi kourassa ja lähdin hakemaan rinkkaa alakerrasta. Käppäilin Air Indian kamppeitten kohdalle ja eihän mun reppua siinä tietenkään ollut. Väsyneenä ja vittuuntuneena koitin siinä jututtaa kenttävirkailijaa, joka kutsui paikalle ilmeisesti jonku isomman pampun. Selitin sille tuntomerkit repusta, annoin matkatavaratagin ja omat tietoni. Lupasi pistää tietoa sitten, kun reppu löytyy / saapuu.
No lähdin sitten ulos terminaalista ja uloskäynnin kohdalla oli prepaid-taksitiski, jossa muitten suharien seassa seisoi pieni äijä puku päällä ja sillä oli kyltti missä oli meikäläisen nimi. Päätin sitten hypätä sen kyytiin ja jälkeenpäin ajateltuna hyvä, että hyppäsin. Matkalla Thamelin backpackerkadulle ei voinut kuin monttu auki ihmetellä sitä liikennettä. Mitään liikennesääntöjä ei oikeasti ole tai niitä ei kukaan noudata. Tyyliin 2-kaistaisella tiellä ajaa rinnakkain bussi, 2 henkilöautoa ja skoottereita puikkii ohi kaikista pienistäki raoista, mistä vaan mahtuu tai sekunnin murto-osassa kerkeää. Perille lopulta päästiin ja $3 maksoi kyyti. Questhouse on kohtuu hyvällä paikalla ei aivan pahimmassa ruuhkassa ja sain single roomin ylimmästä kerroksesta takapihan puolella ja ikkunasta aukee melkosen makeat näkymät kukkuloille. Huone on ihan siisti ilmasella wifillä, omalla vessalla, telkkarilla ja kattotuulettimella. Otin samantien kolmeksi yöksi hintaan $30, hieman hintava, mutta eipä tarvitse etsiä yösijaa ja huonekin on ok. Lisää juttua ja kuvia tulee myöhemmin, tämä Wifi on sen verran hidas ettei oikeen kuvien lataaminen luonnistu.
- comments