Profile
Blog
Photos
Videos
Myö tehtiin se! Reilu 5000 mailia (8000 km) oli mittarissa saapuessamme Miamiin. Ollaan siis perillä!
Miamin hotellin kanssa sattui mukava sekaannus: huoneistohotelli, johon alun perin teimme varauksen, olikin täyteen buukattu, ja saimme samaan hintaan hienomman lukaalin käyttöömme. Sunny Beachilla sijaitseva kämppämme herätti muistoja Panama Citystä, sillä jälleen meillä oli merinäköala, olohuone, kaksi makuuhuonetta , täysvarusteltu keittiö ja kaksi kylpyhuonetta. Oikein kiva päätös matkan aikana kokemillemme lukemattomille hotellimotelleille, varsinkin viimeisimmän torakkaepisodin jälkeen. Koko matkan aikana tämä viimeinen oli ensimmäinen katos jossa ei ollut kokolattiamattoa. Tässä huoneistossa jalkapohjaa viilentää sopivasti lattialaatta.
Vylle master cheffinä saimme aikaan loistavia makuelämyksiä. Resortistamme löytyi myös kylpylä, josta lisävarusteena perinteinen sauna. Tämä tummasävyinen paneloitu tila oli henkilökohtaisilla tiimalaseilla varusteltu, turvallisuuden vuoksi suositeltu kokonaisaika oli 15 minuuttia per henkilö. Lämpötila oli n. 60 astetta ja löylyä ei voinut heittää, koska kiukaassa ei ollut kuin muutama kivi eikä löylykiulua tahi kauhaa ollut. Vierestä löytyi myös kaakeloitu steamroom, jossa ei ollut lämpöä eikä höyryä. Poreallas oli sentään lämmin ja toiveidemme mukainen, vaikka välillä nenänystyröitä hiveli lempeä kakanhaju. Vylle oli haistavinaan vienon kakanhajun,liekö ollut mies itse!?
Miamista teimme vielä reissun Evergladesin luonnonpuistoon. Kuljimme juna-autolla pitkin rämeikköä, joka kuhisi alligaattoreita sekä monenlaisia siivekkäitä. Gaattorit vähät välittivät mitä ympärillä tapahtui, vaikka meitä varoiteltiin niiden vaarallisuudesta. Hengissä siis selvittiin. Erik ja Kai kävivät vielä pörräämässä suolla suokiiturilla (air boatilla). Vauhti oli aikasen kovaa ja kiiturin kyydistä näki erilaista luontoa kuin edeltävällä ajelulla.
Saman päivän illalla kävimme auringon laskeuduttua Ocean Drivella, Miami Beachin kuuluisimmalla kadulla. Täällä näimme Tropical Decolle tyypillistä arkkitehtuuria sekä monenmoisia eri ravintoloita sekä bilepaikkoja. Lopulta päädyimme jätskille ja drinkille italialaiseen ravintolaan. Siellä meitä viihdytti livemusiikki sekä latinotanssiesitys, johon myös innokkaimmat asiakkaat liittyivät mukaan.
Viimeisenä matkapäivänämme jakauduimme kahteen porukkaan. Ville ja Antti kävivät tutustumassa Miamin keskustaan ja South Beachiin. Erik, Kai ja Vylle suuntasivat suoraan South Beachin rannalle, ja löllyivät hietikolla ja uivat meressä. Rento päätös kuukauden matkaamiselle siis.
Tuhansien kilometrien jälkeen tyhjentävää analyysiä matkasta on vielä vaikea tehdä. Kenties blogiimme ilmestyy vielä itse kultakin matkaajalta oma epilogi ja yhteenveto. Sitä ennen voimme kuitenkin jo sanoa, että matkan aikana kasvoimme ihmisinä. Erityisesti navanseudulta.
Jonnet kuittaa.
- comments
Ulla Kiitos pallinaattorit matkakertomuksesta. Hauskaa on ollut lukijoillakin kuten lienee ollut matkaajillakin. Tervetuloa kotiin!
Vylle otsikko hämmentää minua.