Profile
Blog
Photos
Videos
Noniin. Eli nyt pitais sit muistella mita tapahtu Gileilla ja tarkemmin laitettuna Trawanganilla, koska muille saarillehan me ei ikina syista tai toisista paasty. Eli napattiin siis Balilta matka Gileille. Matka sisals kuljetuksen satamaan, lauttakuljetuksen Lombokille, siella taas kuljetuksen toiseen satamaan, josta sit viela venekuljetus saarille. Eli matkaan me lahettiin Balilta 6 aikaan aamulla ja matkan piti kestaa 8h kokonaisuudessaan, mut kun perille paastiin ni aikaa oliki kulunu semmoset hieman yli 14h. No ei siina sen kummempia, kyllahan sen tietaa et ikina ei kannata olettaa etta se kestais sita mita luvataan. Mut siita viimesesta venekuljetuksesta lombok-gilit ei kylla kerrottu mitaan.
Sekin osuus meni muuten ihan hyvin, mut merenkaynti oli kyl semmosta et hieman jo alko epausko hiipia pitkin takaraivoa, etta paastaankohan me koskaan kuivina perille. Ja heti tan ajatuksen jalkeen mulle valkeni, etta vastaus tahan aatokseen oli ei. Vene ajo semmoseen isoon aaltoon sillein, etta kaikki vedet sielta etuosasta lens sinne veneeseen sisaan ja kaikki sai enemman tai vahemman esimakua veden lampotilasta. Ne aallot oli sita luokkaa et vene heittelehti vaan puolelta toiselle ja valilla tuntu et se oli ihan kyljellaan. Oli aika jaatavan nakosta katella niita aaltoja vasten oista indojen taivasta ku tuntu valilla et ne oli 2 kertaa sen veneen kokosia, eika ne veneen laidat ollu hirveesti vedenpintaa ylempana. Loppuenlopuks paastiin kuitenki ihan ehjina ja melkein jopa kuivinaki saarelle perille. Loydettiin myos aika helposti majotus ku lyottaydyttiin 2 brittijaban (Barclayn ja Severyn) mukaan. Bungalowit oli aika kaukana, mut ne oli siihen hintaan myos hiton hyvat.
Seuraavana paivana herailtiin joskus puolenpaivan aikaan ja lahettiin kavellen kiertaa saarta. Trawangan on Gilien saarista isoin, mut silti aika pieni. Saaren kiertamiseen meilla meni aikaa joku 3h kun kaveltiin semmosta turistikavelya, eli siis ihmeteltiin ja kuvailtiin kaikkea mita ymparilla nakyy. Ei saarelta loytyny mitaan hirveen ihmeellista. Maapera oli aika kuivaa ja toisella puolella hiekkarannat aika huonoja. Kylla siella hienoa valkosta hiekkaa oli ja aika taydellisiaki autioita rantoja, mut ranta oli niin matala et laskuveden aikaan pelkkaa kivea ja korallia oli johonki 50m paahan. Illalla sit mentiin Irish baarin bileisiin, silla paikalliset oli kertonu et siella on isot bileet. Ja olihan ne ihan hyvan kokoset ja viinakset oli hiton halpoja. Tupla viskin kolalla tai vaikka tupla ginin tonicilla sai 14 000 rupialla eli n. 1,5$ !!! Tietenkin suomalaisella mentaliteetilla varustettuina matkailijoina juotiin sitten sen verran niita tuplia, ettei loppuillasta ookkaan sen enempaa kerrottavaa.. Ja tamahan ei tietenkaan johdu siita, etta me ei muka muistettais tapahtumia. Ei vaan jotenki jaksa kirjottaa.. Mut bileet oli ihan kivat.
Pari seuraavaa paivaa sit vaan henkailtiin, otettiin aurinkoa ja testailtiin saaren eri ravintoloiden antia. Trawanganin ehdoton vahvuus on tammoset zillailu ravintolat. En ma nyt keksi mitaan parempaa nimea niille. Mut siis niissa on tammosia levyttely majoja missa on matala poyta keskella ja tyynyja nurkissa. Sit niille tyynyille voi menna makoilee ja levyttelee semmoseen asentoon ku haluu ja siina sit myos nautiskella sapuskaa. Jotkut ketka on joskus kayny Laosissa tunnistaa kylla varmaan tapauksen. Naihin levyttelyrafloihin sit jumahdettiinki Mikon kaa aika pitkikski ajoiks syomaan ja juomaan ja zillaamaan.
Kolme paivaa meijan saapumisesta saarelle me tavattiin ruotsalainen jannu nimelta Robin. Robbari ei meille sinaansa ollu mikaan uus tuttavuus silla me tavattiin se jo siella lautalla ku oltiin matkalla Trawanganille. Robin vaan kavi viettamassa pari paivaa eka Lombokilla ennen ku tuli trawanganille. Tosi mukava aija ja puhu tosi hyvin englantia, joten kommunikaatio ei ollu hirveen vaikeeta. Mun ja Mikon ruotsilla ku ei paljon brassailla. Robinin saapumisesta lahtien hengailtiinki sit joka paiva sen kaa. Yks ilta oltiin sit Rudysissa Robinin kaa. Tahan valiin pitaa kertoo et Rudy's on ehka saaren ravintoloista/baareista rennoin. Siella on myynnissa magicmushroomeja niinku kaikissa muissaki rafloissa ympari saarta, mut siella oli yks jaba joka yritti myyda niita meille viel suomeks. Se huuteli joka ilta meille et taikasieni ja taikatatti. Hauska aija muutenki, osas pari muutaki suomenkielista sanaa.. Nonii mut siis takas siihen iltaan. Oltiin siis Robinin kaa levyttelee Rudysissa ku siihen meijan levyttelymestaan paukkas kaks tyttoa ja kysy et voisko ne liittyy meijan seuraan. Sanottiin, etta mikas siina ja hetken jutustelun jalkeen kaviki ilmi et naa tytot oli myos Ruotsista. Hengailtiin sit siina koko ilta niitten kaa ja saatiin taas kaks uutta ystavaa, Ida ja Ingrid. Loppupaivat sit vietettiinki saarella paivisin aurinkoo palvoen ja iltasin levytellen Rudysissa meijan uusien ruotsalaisten ystavien kanssa.
Kaytiin viel yhtena paivan snorklailee ruotsalaisten kaa ennen ku piti lahtee takasin kohti Balia. Gilit on kyl alyttoman siisti mesta tohon hommaan. Oon kuullu et muutki saaret on todella mahtavia snorklailu paikkoja, mut me ei kayty testaa ku Trawangan. Valittiin sit tietenki se tuulisin paiva snorklata ja aallot oli hyvinki isoja siihen hommaan. Eihan ne aallot mitaan periaatteessa haittaa, mut kyl ne sita hommaa vahan vaikeuttaa. Mentiin sit kuitenki veteen aalloista huolimatta, ku ei me voitu enaa sita siirtaakkaan jos haluttiin snorklata, silla seuraavana aamuna lahti vene klo 08:00 kohti Lombokin saarta. Mut oli kyl ihan oikee ratkasu menna veteen. Se vedenalanenmaailma ja ne korallit ja niitten kalojen monimuotosuus ja varisyys oli hienoa tarkasteltavaa. Ei silla, etten ois ennen snorklannu, mut kyl se joka kerta on vahintaanki yhta hieno kokemus ja onhan jokanen paikka maailmassa omanlaisensa. Tata kokemusta teki viel hienommaks se et paastiin uimaan merikilpikonnien kanssa. Ne oli luonnossa paljon isompia mita oltiin kuviteltu. Hienon nakosia otuksia kun kattelee ihan vieresta niitten omassa ymparistossa. Yks suomalainen jannu kerto meille et ne naki siella myos pienia haikaloja, mut me ei ikava kylla paasty nauttimaan niitten seurasta.. No ehkapa sit vaikka Ko Taolla. Mut tossapa toi Trawangani nyt vissiin oli tollein jotenki ees pahkinankuoressa. Eli seuraavassa blogittelujaksossa paneudutaan sit vissiin loppuaikaan Balilla ja ehkapa jo Kuala Lumpurin nuuskanhuuruisiin katuihin. Mut siihen asti p's outtaah! Blogittaja pahoittelee jalleen kaikkia kirjotusvirheita, sun muita lukemistanne vaikeuttavia asianhaaroja.
- comments