Profile
Blog
Photos
Videos
Ja päivää, taas. On blogin kirjottaminen vähän jäänyt. Mutta kirjoitetaan nyt hieman viimepäivistä.
Maanantaina siis siirryimme hiukan Saigonia pienempään kaupunkiin nimeltä Can Tho. Bussilippu hotellin respasta maksoi 200 000 dongia (7,50€) sisältäen bussikuljetuksen, kyydin bussiasemalle sekä määränpäässä kyydin hotellille. Vähän ottivat välistä mutta ei tarvinnu säätää itse mitään, joten oli ihan sen muutaman euron arvosta. Matka kesti jotain nelisen tuntia. Ei paha.
Can thossa oli varattuna hotelli mutta se oli aikamoinen läävä ja niin surkealla paikalla että ei oikein uskottu silmiämme kun kuljettava jätti meidät aivan middle of nowhere. Keskustaan n.15km... Lucky resort, ei kannata mennä edes katsomaan. Uskokaa meitä, älkääkä Momondon arvostelua jossa hotelli sai 3tähteä. Kaiken lisäksi kuulimme, että hotelli on sentyyppinen paikka missä paikalliset miehet käyvät vaimojen selän takana jyystämässä millon mitäkin. Elikkä hylkäsimme tämän onnelan heti ja siirryimme keskustaan Ms Ha Guest Houseen.
Ms Ha guesthouse oli paikka jota todella voi suositella. Ms Ha oli oikein mukava vanhempi nainen joka puhui englantia hyvin ja häneltä sai apua kun sitä tarvitsi. 3 hengen huone maksoi 300 000 dongia eli 11,30€ yöltä, huone sisälsi ilmastoinnin ja se oli siisti. Ha järkkäsi samalla meille Mekong-joelle venekierroksen, jossa käytiin kahdella eri floating marketilla, riisinuudelitehtaalla, riisipellolla sekä syömässä. Opas oli käsityksemme mukaan Han serkku Thoa, joka teki retkestämme maksamamme 30$ (24€) arvoisen. Retki kesti jotain 7-8h ja isoimman osan ajasta istuimme oppaamme ja veneen kuljettajan kanssa pienessä veneessä ihmetellen Mekongin maisemia.
Can Thossa vallitsi paljon leppoisampi tunnelma kuin hälinää täynnä olevassa Saigonissa, etenki Saigonin district 1 alkaa jo vituttamaan. Can thossa harva osaa englantia ja kommunikoinnissa tuli usein ongelmia, joista kuitenkin selvittiin yleisen elekielen ja selittämisen avulla. Hyvä tapaus sattui parturissa joka sijaits keskustan ulkopuolella, jossa seuralaisemme mr J halusi hiusten leikkuun. Parturin porukka ei ymmärtänyt sanaakaan englantia, mutta kampauksesta tuli melkein sellainen mitä oli ajatuksena ollutkin. Lisäksi yllättäen mr J sai amerikkalaisen parranajon helvetin terävällä veitsellä. Meinas poikaa alkaa vähän jännittämään.
Can thosta löysimme etsimämme ravintolan josta saimme käärmeen veri shotin, vihdon ja viimein. Ravintolan tarjoilija kaatoi ensimmäiseksi tilkan riisiviinaa tuoppiin, otti käärmeen kurkusta kiinni ja nappasi saksilla kärmeeltä pään irti, samalla valuttaen käärmeen kurkusta verta pontikan sekaan. Siinä sitten vedeltiin käärmeen verta vietnamilaisen ravintolan keittiössä.. Lopuksi kokki väänsi vielä nuudelit tästä kärmeksestä.
Viimeisenä iltana Can Thossa, Ha järjesti talonsa asukkaille n.4€ korvausta vastaan perinteisen vietnamilaisen illallisen. Illallisella oli kahdeksan osallistujaa ja kun Ha laittoi ruuan 32€ arvosta siitä olisi syönyt 20 ihmistä. Ainakin. Illallinen oli todella hyvä, joka koostui perinteisistä vietnamilaisista ruuista. Myöskin illallisseurueemme oli oikein mukava. Siihen kuului 3 saksalaista, hollantilainen, meksikolainen, Ha sekä hänen siskoja, lapsia, siskonlapsia, naapureita, sekä tietenkin me. Naurua, puhetta, syömistä ja juomista riitti ja ilta olikin todella kiva.
Torstaina jätimme Can Thon, päämääränä Saigon, jonne Susannan äiti ja tämän matkaseuralainen tulisi muutamaksi päiväksi. Pelkkä bussilippu Saigoniin maksoi 130 000 dongia.
Ps. Susannan uusi kauhun kohde & pelontunteita herättävä elukka on ROTTA. :(
- comments