Profile
Blog
Photos
Videos
Thaimaata nähty reilu viikko. Englannilla pärjää Malesiaan verrattuna aika heikosti ja välillä pitää puhua "suomienglantia," jotta saa asian kerrottua. Odotan vaan mitä kielitaidottomuus tulee olemaan Vietnamissa ja Kiinassa.. Tällä hetkellä majailen Chiang Maissa, Pohjois-Thaimaassa. Eilen tänne saavuin ja huomenna jatkan matkaa Bangkokin kautta Cambodiaan. Vielä kun pystyis loogisesti kertomaan mitä on tapahtunut viime postauksen jälkeen niin hieno homma.
Bangkok. Kolme täyttä päivää tuli kaupungissa vietettyä. Tähän mennessä Bangkokista olen pitänyt eniten, jos vertailukohteena ovat Singapore ja Kuala Lumpur. Erittäin siisti, monikulttuurinen, tosi laajalle alueelle levittynyt, eikä se ollut "läpikäveltävissä" kuten Singapore ja Kuala Lumpur. Kaupungissa olisi varmasti ollut enemmänkin nähtävää, mutta tarkempaan tutustumiseen olisi tarvinnut paikallisen apua. Ensimmäisenä päivänä tulin melkein höynäytetyksi, mutta olinpahan lukenut Lonely Planetista kyseisistä huijauksista ja tiesin mitä odottaa. Pääpiirteittäin siinä kävi niin, että kaveri tarjosi halpaa riksakyytiä ympäri kaupunkia. Reissu olisi sisältänyt pari temppelikäyntiä, pukuliikevierailun sekä pysähdyksen matkatoimistossa. Matkan hinta oli vain 10 bahtia, sillä valtio maksoi kyseisenä erikoispäivänä kaikkien riksakuskien bensat. Juu varmasti maksaa. Pian paikalle tuli riksakuski, joka kertoi saman tarinan uudestaan. Tässä vaiheessa edellinen kaveri oli ehtinyt jo häipyä paikalta. Varmistin moneen kertaan hinnan ja sanoin, että senkus lähdetään ajelulle. Temppeleissä käytiin, pukuliikkeessä myös sekä matkatoimistossa. Mistään en mitään ostanut ja kuski ei oikein tykännyt siitä, ja lopuksi tiputti mut jonnekin päin Bangkokia, josta kävelin takaisin hostellille. No, mistä oli kyse: riksakuskille maksetaan provikat siitä, että tuovat turisteja kyseisiin paikkoihin, koska oletuksena on, että asiakkaat joko tilaavat pukuja tai vastaavasti ostavat lippuja tuleville siirtymille ympäri Thaimaata. Hauskinta tässä oli se, että kaikki henkilöt joiden kanssa puhuin osasivat sanan tai kaksi suomea ja olisiko ollut pukuliikkeen kaveri, jonka serkku asui Ivalossa.. Sellaista tällä kertaa. Ensimmäisenä päivänä tuli tilattua tosin puku(ja), mutta eri paikasta. Kun on hyvä myyjä ja ei osaa sanoa ei, niin mukaan voi lähteä jotain mitä ei ollut suunniteilla.. Ärsyttävää. Puvun sijaan Suomeen postitetaan kaksi pukua ja paita vaihtui kolmeen kappaleeseen. Palvelu pukuliikkeessä oli ihan mieletön: samantien kun sinne astuit niin tarjottiin juotavaa (lähinnä olutta mutta limua sai myös) ja kaikkien kolmen kerran jälkeen kun siellä kävin (eka kerta, sovitus, uusi sovitus) tarjottiin ilmainen taksikyyti minnepäin Bangkokia halusikaan päästä.
Toisena päivän tuli vierailtua muun muassa MBK-centterissä, joka on edullinen ostoskeskus. Fiksua taas kierrellä ja katsella, kun tietää että mitään ei voi ostaa (tosin shortsithan sieltä lähti mukaan.) Lisäksi kävin elektroniikkaostoskeskuksessa: kuusi kerrosta pelkkää elektroniikkaa! Ensimmäinen liike myi printtereitä ja värikasetteja, toinen musiikkia ja DVD:itä, kolmas tietokoneita ja neljäs tarvikkeita kaikkiin näihin. Viidennen liikkeen kohdalla kierros alkoi alusta. Suorastaan älytöntä! Illalla tapasin vielä pariskunnan Alankomaista, joka oli matkalla Cambodiaan. Voipi olla että törmään heihin tulevalla viikolla, kun sinne suunnalle olen menossa.
Kolmas päivä kului turistinähtävyyksiä kierrellessä. Pari kertaa viikossa kansallismuseossa järjestetään opastus parilla eri kielellä. Itse osallistuin tälle kierrokselle, koska muuten en olisi osannut luultavasti tulkita mitään. Itseasiassa olin positiivisesti yllättynyt opastuksesta ja pidin sitä jopa mielenkiintoisena, vaikka en tosissaan historiaihminen ole. Opin muun muassa seuraavaa: Mistä tunnistat buddhan? Miten kuninkaallisten hautaaminen tapahtuu Thaimaassa? Mitä piirteitä temppeleistä voi löytää? Miksi hindujumala Ganeshalla on norsun pää? Mistä tunnistat, että temppeliä vartioivat koirat ovat vartiopari? Ynnä muuta ynnä muuta ynnä muuta. Monet näistä ovat kuvista selitettävissä ja oikeastaan voisin yrittää sepittää jotain kuvatekseihin, kun Bangkok-albumin julkaisen. Uutena asiana tuli kuitenkin se, että kun kuninkaallinen kuolee, niin häntä ei saa polttohaudata seuraavaan sataan vuorokauteen. Esimerkiksi Prinsessa Bejaratana, kuka kuoli heinäkuussa tullaan alustavasti polttohautaamaan huhtikuussa 2012. Tämä siksi, että jokaista hautausta varten tulee rakentaa oma krematorio (krematorio puretaan aina ja sitä ei saa käyttää samaan tarkoitukseen uudestaan meinaten sitä että materiaali lahjoitetaan kouluille tai temppeleille.) Uutta krematoriota ei voida alkaa rakentaa ennenkuin on juhlittu kuninkaan synttäreitä joulukuussa. Outoa, ei voi muuta sanoa. Mistä tällaiset säädökset oikein tulevat?? Samana päivänä museon lisäksi kävin Grand Palacessa, joka oli ihan näkemisen arvoinen paikka, vaikkakin sisäänpääsylippu oli suht kallis.
Muuta Bangkokista. Jos Phi Phillä tarjottiin hierontaa, niin Bangkokissa tarjottiin taksia. Siihen meni hermot jo ekana päivänä. Enköhän mä kysy taksia jos sitä tarvitsen! Myös mummot, jotka iltaisin kaupittelivat kurnuttavia sammakkoja, rumia hattuja ja käsirenkaita, olivat erittäin päällekäyviä ja tästä syystä rasittavia.
Yöbussissa Bangkokista Chiangmain kaupunkiin törmäsin neljään suomalaiseen, jotka vastaavasti olivat repun kanssa reissaamassa Aasiassa. Chiangmaissa ei paljoa ole nähtävää. Enemmänkin porukka tulee tekemään tänne jotain, kuten trekkaamaan, vaelluksille, norsutarhoille, hierottavaksi/hierontakursseille tai oppimaan kokkaamaan thairuokaa. Tänään olin päivän kierroksella metsässä. Vierailtiin jossain kylässä keskellä ei oikein mitään, uitiin vesiputouksen alla, ratsastettiin norsuilla, käveltiin viidakossa sekä laskettiin jokea kumiveneellä. Kaikki muut olivat ihan hauskoja, paitsi norsuilla ratsastaminen. Teki melkein mieli hypätä norsun kyydistä pois kesken matkan, hakea oppaan keppi, jolla se hakkasi norsuja ja pamauttaa sillä muutaman kerran opasta. Sääliksi kävi eläinraukkoja, jotka on kahlittu jalastaan ketjulla maahan, jos eivät ketään kuljeta/"viihdytä". Etenkin säälin yhtä pentua, joka oli kahlittu emoonsa kiinni. Emo kuljetti ihmisiä ja poika tallusteli vieressä. Pari kertaa poika kaatui maahan itseään saveen hieromaan, mutta nopeastihan joku sitä taas kalautti metallikalikalla. Vähän parempi olo tuli kun kävin ostamassa banaaneja, jotka syötin norsuille. Ei paljon parempi, mutta edes vähän.
Huomenna tiedossa päivän kestävä thaikokkauskurssi ja illalla nappaan taas bussin Bangkokiin, josta matka jatkuu kohti Cambodiaa.
- comments