Profile
Blog
Photos
Videos
Tuntuu etta aika kuluu kuin siivilla... Paljon nahtavaa jaa odottamaan seuraavaa kertaa. Kerkesin kuitenkin kaymaan Ometepe- nimisella saarella Nicaraguassa.Ja tama yksi niista paikoista, jossa olisin voinut viettaa enemmankin aikaa.
Nama asiat jaivat mieleen ajasta saarella:
* Ilman aikatauluja ja suunnitellua tehty matka Granadasta Ometepeen. Kaikki sujui sutjakasti, ongelmitta ja juuri ajallaan. Aika hyvin siis paikallis bussin, taksin ja lauttamatkan osalta.
* Reissasin mahtavan (minua parivuotta vanhempia) CAN-UK pariskunnan kanssa, jotka reissanneet ympari maailmaa viimeiset kahdeksan vuotta.
* Jaatiin bussista pois keskella ei mitaan. Hostellille kaveltiin hiekkatieta pitkan ja tuhannet tulikarpaset valaisivat meidan ja vastaan tulevan lehmalauman ja paimenen matkaa. Niin kauniin nakoista!
* Vaeltaminen peltojen ja kukkuloiden halki nakoala paikalle, josta nakyma pitkalle jarvelle, tulivuorille ja yli metsan. Takaisin tullessa tuli nahtya apinanoitakin. Luonnon altaissa uiminen oli ihanan virkistavaa paivan vaeltamisen jalkeen.
* Youinti kirkkaan tahtitaivaan alla (iso WAU!!)
* Rommidrinkkien jalkeisena aamuna paastani loytyi purkka, joka taytyi leikata pois ja flipflopit ( vanhukset se on sama kuin RANTASANDAALIT) ovat teilla tietamattomilla
* Hostellimme oli viela hiukan keskenerainen silla vessan oven virkaa toimitti suihkuverho ja lattia viela aika alkutekioissa ( betonia). Mutta ei tuo niin nuukaa ole
* Lahtiessa odottelimme bussia tienlaidassa ja kyselin paikalliselta miehelta onko bussi varmasti tulossa ja koska se tulee. Vastaukseksi sain hammentyneen: Im not a JEESUS! How can i know... Niinpa niin. Tama on mulle hyvaa harjoitusta. Kaikki tapahtuu, kun on sen aika. Eli monesti manana-huomenna/ myohemmin.
Seuraavaksi kuulumisia surffarikylasta!
- comments