Profile
Blog
Photos
Videos
No nyt on sitten viimeiset reissupaivat kasilla ja melkein nelja kuukautta reissua takana. Burma on kaikkea sita mita olen toivonut, ellei enemmankin. Nopeasti taallakin on viimiset pari viikkoa mennyt. Burma muuttuu vauhdilla, joten suosittelen tulemaan tutustumaan tahan mielenkiintoiseen maahan mahdollisimman nopeasti.
Muutama vuosi sitten painettu Lonely Planetin opas oli vinkkeineen valilla aivan Huu-Haa:ta. Esimerkiksi. kannan mukanani koko reilun parin viikon budjettia, silla pankkiautomaateista Lonely planet mainitsee: Dream on.. Mutta olen muutamaan matkanvarrella jo tormannyt. Ainakin isoimmissa kaupungeissa..
Ihmiset ovat todella avuliaita ja ystavallisia. Kadulla kavellessa saa usein aidoin hymyn ja " Mingalaba"- tervehdyksen. Useammin kuin kerran olen huomannut paikallisten tulevan avukseni, kun taiteilen rinkkaa selkaani. Ovat myoskin kovin kiinnostuneita mista tulen ja mita pidan heidan maastaan. Ja kerran katukeittiossa syodessani aloin juttelemaan paikallisen tyton kanssa. Tama halusi valttamatta maksaa ruokani ja vei minut paikkaan, jossa viela korjautti laukkuni. Tama kuulemma lahja minulle.
Paikallinen katukeittioiden ruoka herkullista. Mm. riisi tai nuudeli annoksia, maissia, hedelmia. Suosikkejani katukeittioiden intialaistyppiset ruoat ja sokeri-ruoko mehu. Paikallinen aamupala nuudeli-kalakastike oli myos kokeilemisen arvoinen kokemus.
Poliittisen vangin Aung San suu kyin kuvia esilla kaikkialla kahviloissa, taxeissa, guesthousseissa jne. Valilla paikallisten kanssa jutellessa kuulee tyytymattomyyden valtioon. Ja kuinka valtion hallinnoimat jutut tokkivat.
Aloitin taalla kiertelyn Yangonista ja ihastuin kaupunkiin heti. Iso kaupunki, joka kumminkaan ei ole ollenkaan liian kiireinen tai ahdistava. Parasta tassa kaupungissa mun mielesta oli katukeittioiden herkulliset ruoat ja kaunis Shwe Dagon Pagoda.
Otin paikallisen bussin rantakylaan nimelta Chaungtha, joka oli n. 7h bussimatkan paassa Yangonista. Tie oli hirveassa kunnossa. Kuoppia taynna tama serpenttiini tie. Mutta kuskia tama ei haitannut, kun kaahattiin yossa eteenpain. En ole varmaan ikini kokenut yhta pomppuista kyytia. Saavuin keskella yota n. 3 aikaan kylan bussiasemalle, josta otin skootterikyydin Guesthoussille. Paikan paalla selvisi, etta GH hinnat vahan liian korkeita mun budjetille (43 USD, yo). Kysyin saanko nukkua GT respan lattialla muutaman tunnin, ennen kuin lahtisin etsimaan seuraavaa majapaikkaa. Sanoivat etta heilla sisar-hotelli laheisella rannalla, josta voisin saada itselleni oman bungalowin (15USD). Tama kavi mulle paremmin kuin hyvin. Ja ensimmaisesta yostahan mun ei tarvitnut maksaa, silla saavuin vasta puoli 4 aikoihin yolla. Mahtavaa! Tahan Chaungthan kylaan paikalliset tulevat viettamaan viikonloppuja. Joten yleiselle rannalla en nahnyt muita kuin paikallisia. Ja meidan 1km ranlla oli mun lisaksi 4 muuta turistia. Joten rauhassa sai syventya kirjaan ja nauttia paikkallista limua. Suunnittelin jatkavani matkaa rantaa pitkin seuraavaan kaupunkiin, joka muutaman tunnin paassa. Mulle onneksi selvisi etta sinne ei menen suoraa tieta ja joutuisin muutaman tunnin sijaan tekemaan matkaa mahdollisesti muutaman paivan. Joten matka jatkui Yangonin kautta kohti Inle Lakea.
Bussimatka vahintaan yhta hammentava kuin edellinen. Saavuin taas keskella yota jonkun kaupungin, jonkun tien varteen, jossa paikallisilla nuotio pystyssa. Minut jatetty pois bussista ennen maaranpaa kaupunkia sanoen, etta jos haluat lahelle Inle lakea, tama paikka lahempana. Saatiin parin muun reissaajan kanssa onneksi nopeasti taksi Nyaung-shwen ja kierreltiin muutama tovi etsimassa majapaikkaa, jossa olisi tilaa. Viimein paastiin Guesthoussiin jossa meidan lisaksi respan lattialla nukkui seitseman muuta ihmista odottamassa vapautuvia huoneita. Muutaman tunnin unien jalkeen kattoterassille nauttimaan auringon noususta ja aamupalasta! Paikan kohokohtia pitka Inle-lake jarvi, tee-huone (jossa myytiin makeaa teeta ja leivonnaisia) seka paikalliset torit. Tutustuin myos kahteen mahtavaan skotti-jatkaan,yhta mahtavaan espanjalaiseen jatkaan seka ihanaan brassi-naiseen.
Paatettiin jatkaa matkaa yhdessa naiden kahden skotti-jatkan kanssa. Ja ensimmaisee kohteeseen saatiin myos mukaan tama brassi-Sheila. Bindalayassa yovyttiin 1 ja puoli yota. Kylan oli viela kovin rauhallinen ja turisteja siella ei nakynyt. Kaytiin tutustumassa vuoren paalla olevaan tippukivi-luola temppeliin. Loydettiin myos poikien kanssa hotellin kaytavan ulkopaadysta "palomiestanko" jota oli tietenkin pakko kokeilla :D Hyvin toimi! Kaupunkiin paaseminen oli helppoa, mutta matkan jatkaminen Mandalayhin sitten jo vaikeampaa.
Vietettiin paiva Aung Ban kylassa, odotellen bussia, jolla paastaisiin jatkamaan matkaa. Mina poikien kanssa Mandalayhin, Sheila kohti Bagoa. Mieleen jai pankkireissu, jolla kavin vaihtamassa rahaa. Pankissa minulle tarjoiltiin kahvia ja sain lahjaksi seinakalenterin. Viimeiset tunnit odotellessa kaytettiin pelaamalla pleikkaria paikallisessa "nettikahvilassa".
Mandalayn nahtavyydet jai melta jostain syysta poikien kanssa valista. Kierreltiin paikallisella torilla ja work-shopissa. Tuli myos illallisella testattu reissun pahin hampurilainen ja mojito. Aamubussilla kohti Bagania. Taas saatiin todeta paikallisten ystavllisyys: saatiin evas-laatikot hotellilta mukaan, silla ei oltu keretty syomaan aamiaista.
Baganissa vietettiin muutama paiva. Herattiin super aikaisin katselemaan temppeleille auringon nousua. Wau! Eika se auringonlasku hullumpi ollut. Baganista mieleen jai upeat temppelit, superhyva ravintola Bibo ja sen drinkilistan lapi testaus ja taman jalkeen kotimatka kolmisin yhdella pyoralla.
Halusin kokea junamatkan Baganista-Yangoniin. Sita se oli, kokemus! Maisemat olivat mahtavia! Junamatka kesti n. 16 h. Sain oman makuuvaunun, silla talla junalla ei muita turisteja ollut. Makuuvaunu todella pelkistetty. Mulla sentaan sankypaikka, toisin kuin paikallisilla. Silti nukkuminen hankalaa silla kyyti niin pomppuisaa. Vessaankin mennessa sai pitaa seinista kiinni, ettei olisi kaatunut.
Pari valipaivaa taalla Yangonissa poikien kanssa takana. Nyt lahden yo bussilla kohti Kyaiktoa ja pojat kohti Bangokia. Toivotaan etta, viimeiset paivat reissua ovat yhta mahtavia, kuin viimeiset 4 kuukautta. Kohta takaisin siella Suomessa nauttimasta ihanista pakkas-keleista! Life is Good!
- comments