HEL-BKK

Nyt se sitten alkoi. Ryminällä, kiireellä ja laukut aivan liian täynnä, mutta alkoipahan kuitenkin! Linda ryntäili vielä lähtöpäivänkin ympäri kaupunkia palauttamassa opinnäytetyönsä viimeisiä versioita sekä kirjoja. Arto taas siivoili kämppää ja pakkasi tavaroita kotona. No päästiin me sentään loppujen lopuksi lentokentälle, tosin jos sinnekkin oltais 5 min myöhemmin tultu niin ne olis jo sulkenut lähtöselvityksen. Mitä tapahtuikaan perusnyrkkisäännölle, että ollaan tuntia aikaisemmin kentällä??? No ilmeisesti se ei päde kaukolennoissa, tai ainakaan Helsinki-Vantaalla....

No saatiin laukut chekattua sisään ja sitten armotonta kenialaista pikajuoksua lähtöportille, joka oli muuten kilometrin päässä ja siinähän oli tietysti passintarkastusetappi välissä, joka vastasi muodoltaan ja pituudeltaan Myllypuron leipäjonoa. No siitä sitten puikkelehdittiin jalkojen välistä sekä hienoisella kyynerpäätaktiikalla hyville mestoille jonossa (kuten on totuttu....heppa tietää, bar 25) ja päästiin suht kivuttomasti jatkamaan juoksua. Lähtöportille päästyämme meille selvisi, että meidän paikat oli jo menny ku oltiin "niin" myöhässä liikkeellä ja siinähän sitten odoteltiin, että kaikki muut oli päässy sisälle koneeseen, jotta meidät saataisiin mahdutettua ehkä johonkin. No onni onnettomuudessa... meille saatiin loppujen lopuksi jopa vierekkäiset paikat (saattaa olla, että tähän vaikutti Lindan oparistressin jäljiltä olevat punertavat silmät sekä kroonisesti väpättävä alahuuli).

No loppu hyvin kaikki hyvin. Saavuttiin Bangkokkiin 07.40 paikallista aikaa aamulla.